Minulta on kyselty Instagramissa ajatuksia ruokakulujen vähentämisestä erikokoisissa perheissä. Ensimmäinen kommenttini on yleensä se, ettei ole patenttiratkaisua, sillä toiselle valmiin paketin antaminen on pitkässä juoksussa tehoton vaihtoehto. Tällöin saadaan aikaan hetkellinen säästökuuri, mutta tottumukset eivät välttämättä vastaa perheen tai yksilön tottumuksia, annoskoot voivat olla riittämättömiä, arvomaailma voi olla eriävä ruokatarpeiden valinnassa ja niin edelleen. Toinen asia on se, että jonkun toisen käyttämää rahaa ruokaan ei voi välttämättä verrata toiseen talouteen. Esimerkiksi juurikin ruokailutottumukset ovat eriäviä, annoskoot voivat vaihdella ja erityisruokavaliot vaikuttavat ruokakassin lopulliseen hintaan. Näin ollen kolmen hengen talouksienkaan ruokakuluja ei voi varauksetta verrata. Toinen saattaa myös kasvattaa ruokaa osittain itse, toinen saa omenaa ja marjoja ilmaiseksi, toinen ostaa vuoden ympäri nämä kaupasta ja niin edelleen. Todella moni asia vaikuttaa lopulliseen kauppalaskun hintaan.
Kuitenkin päätin koota yleisiä havaintojani sekä huomioita ja asioita, joita on noussut esiin muiden kanssa keskusteltaessa, millä voi ruokakauppalaskun loppusummaa saada hivutettua alemmas. Asettaisin ensisijaisesti tavoitteiksi keinoja, mitkä loppusummaan vaikuttavat ja tuovat muutoksia nykyiseen, kuin rahasummaan keskittyvän tavoitteen. Myös omasta kokemuksesta voin sanoa, että loppupeleissä rahasummaan keskittyvä tavoite voi lisätä stressiä ja painetta, vaikka todellisuudessa tämänkin asian on tarkoitus vähentää stressiä ja vapauttaa resursseja mielekkäisiin asioihin, oli sitten kyse esimerkiksi rahasta tai ajasta.
Ensimmäinen asia on tunnistaa omat ruokailu sekä ostotottumukset. Jos tuntuu, että rahaa menee epämääräinen summa ruokaan, eikä koskaan ole tiedossa mitä seuraavana päivänä söisi, kannattaa pitää kuukausi tai kaksi kirjanpitoa. Säästää kuitit ja kirjata ylös mitä ruokaa oli minäkin päivänä. Jos asiat on jo jollain tasolla tiedossa, voi näitä asioita kirjailla ylös ulkomuistista ja katsoa kauppakuiteista summat mitä kauppaan menee. Kun on nykytilanne tiedossa, on mahdollista lähteä arvioimaan muutostarpeita sekä asioita joita haluaa muuttaa, vaikkei tarve olisikaan.
Aika usein ihmiset pohtivat päivä toisensa jälkeen samaa kysymystä ”mitä tänään syötäisiin?”. Ruokaa tehdään esimerkiksi työpäivän jälkeen nälkäisenä ja pahimmillaan mennään kauppaan nälkäisenä, jotta olisi jotain ruokaa laitettavaksi. Suunnittelu on tiedostamisen jälkeen seuraava asia. Toki voit ja kannattaa lähteä suunnittelemaan jo siinä vaiheessa, kun muutoksia alkaa tehdä ja ostokäyttäytymistä seurata!
Kirjaa, listaa ja suunnittele
Tee esimerkiksi viikolle (tai kahdelle) ruokalista. Kirjaa ainakin lounaat ja päivälliset (tai miten taloudessa lämpimiä aterioita syödään) ja kirjaile ylös myös perinteisiä aamupaloja, välipaloja ja iltapaloja, joita on käytössä. Suunnittele ruokamäärät siten pääruuissa, että niistä riittää 2 tai 3 päivälle koko ruokakunnalle. Jos on vaikeaa arvioida määriä, joita kerralla menee, katso reseptejä vaikka netistä ja saat ohjeissa annosmäärät tietoon. Esim. Jos teet makaronilaatikkoa googlaa resepti ja katso paljon esim pastaa ym menee yhteen settiin, josta ohjeannoksen mukaan syö esim 4 henkilöä. Kannattaa pitää esimerkiksi yksi isompi kokkauspäivä viikossa, jolloin teet ainakin kaksi eri ruokaa, joita syö esimerkiksi n 3 päivää. Toista päivälliseksi, toista lounaaksi. Jos useampi päivä samaa tökkii, pakasta ruokaa valmiina annoksina, jolloin ruuan voi lämmittää pakkasesta vaikka muutama päivä myöhemmin tai seuraavalla viikolla.
Kun sinulla on tiedossa ja kirjattuna tehtävät ruuat ja mahdolliset muut ateriat tee ostoslista näiden perusteella. Tarkista samalla kuivakaapista/pakastimesta/jääkaapista onko mitä raaka-aineita olemassa. Jos esimerkiksi pastaa onkin vähemmän, mitä tarvitset, tulee tätä täydennettyä ajoissa, eikä vaadi ylimääräistä (ja usein hätäistä) täydennyskauppareissua. Katso myös samalla onko jotain menossa jääkaapissa vanhaksi. Hävikki kannattaa pitää minimissä! Hävikki on aina rahan heittämistä roskiin. Jos ajatus on tehdä vaikka nakkikastiketta seuraavana sunnuntaina, mutta päiväys onkin jo tiistaina, muokkaa joko ruokalista vaihtamalla ruuat päikseen, ja käytä kohta pilaantuvat heti tai laita tuote pakastimeen odottamaan käyttöpäivää (jos se ei ole jo kerran pakastettu ja sulatettu!).
Tee kauppalista tarpeista käsin.
Kun kauppalistalla on ruokatarpeet lisää tarvittavat välipala ym tuotteet. Voit myös miettiä, missä olisitte valmiita karsimaan. Esimerkiksi mehut ovat arvokkaita. Tuoremehut ovat hampaille tuoretta hedelmää huonompi vaihtoehto ja niistä puuttuvat myös tärkeät kuidut. Vesi on paras janojuoma ja mehuja voi karsia esim päivittäisestä käytöstä viikonlopun aamupalan herkuksi. Myös erilaiset välipalatuotteet, leikkeleet ja juustot ym leivänpäälliset nostavat ruokakassin hintaa nopeasti. Tässäkin voi miettiä tarvitseeko leivälle olla aina leikkelettä ja juustoa, vai riittäisikö välillä vain toinen. Tai voiko muroja ja myslejä korvata välillä puurolla tai itsetehdyllä myslillä ym. Oikeastaan mielikuvitus on rajana kun alkaa miettiä edullisempia (ja ehkä jopa terveellisempiä) vaihtoehtoja. Lähtökohtaisesti itse tekemällä säästää aina rahaa ja jos tästä tekee yhteisen asian, saa sillä yhteistä aikaa myös perheen ja/tai ystävien kesken. Lapsien kanssa sämpylä talkoot tai ystävien kanssa nyyttärigrillibileet tuovat myös sosiaalisten suhteiden hoitamisen ja ylläpitämisen osaksi ruoka-arkea sen sijaan, että näistä edes yrittäisi suoriutua yksin.
Kauppaan kannattaa mennä vain kauppalistan kanssa ja esimerkiksi päivää ennen isoa kokkauspäivää. Meillä ostetaan myös kasviksia ja hedelmiä vain kerran viikossa, ne säilyvät jääkaapissa hyvin viikon. Samoin maitotuotteita ostan kerran viikossa ja katson päiväykset jo kaupassa. Tietysti perhekoko ja jääkaapin koko vaikuttavat myös siihen tarvitseeko esimerkiksi maitoja täydentää, että kaappiin mahtuu. Jos täydennyskauppareissuja tarvitaan, niitäkään ei kannata tehdä nälkäisenä ja ilman listaa.
Kilohinta vai pakkaushinta?
Kaupassa oltaessa kannattaa katsoa aina kilohintoja, jos haluaa ostaa edullisinta. Kuitenkin on tärkeää toimia oman arvomaailman mukaan. Hinta ei välttämättä ole ratkaiseva tekijä läheskään kaikille. Kotimaisuus, luomu, lähituotettu, muoviton ym ovat esimerkiksi monella vaikuttamassa ostopäätökseen. Jokaisen tulee elää ja toimia arvojensa mukaan, joten kannattaa miettiä missä on valmis hintoja vertailemaan ja missä toiset arvot ovat valintaan ensisijaisesti vaikuttava tekijä. Kuitenkin myös tietyillä kriteereillä kuten suomalaisuudella on useita vaihtoehtoja, jolloin hintojakin voi vertailla. Kaupassa kannattaa katsoa hävikkituotteita jos jotain omalta listalta sattuisi löytymään. Itse tiedän käyttävämme esimerkiksi tiettyjä lihatuotteita säännöllisesti, joten jos bongaan esim -30 % tarralla olevan käyttämämme tuotteen, ostan mahdollisesti seuraavaa viikkoa varten pakastimeen valmiiksi.
Tarkkana tarjouksissa
Tarjouksissakin kannattaa olla kuitenkin tarkka. Tarjouksien ja alennusten tarkoitus on saada meidät vain ostamaan. Jos tarjouksessa on esimerkiksi 2 eurolla valmisruoka-annos, mitä ei normaalisti käytettäisi, ei se välttämättä tuo säästöä. Esimerkiksi itse voi tehdä lihakeittoa neljälle alle 2 e/ annos hinnalla, jolloin tarjoustuote ei todellisuudessa säästä. Toki jos näitä käyttää muutenkin ja on tarkoitus käyttää, niin tuote kannattaa ostaa. Myös paljousalennuksissa voi piillä vaara osan käyttämättä jättämisestä eli hävikkiä voi syntyä, jolloin säästöä ei synny. Kannattaa siis olla kriittinen sitä kohtaan miksi jotain haluaa ostaa, onko se tarpeen ja tuleeko varmasti käytetyksi vai meinaako haksahtaa vain koska tämä on nyt niin halpaa. Tarjouskaan ei aina ole edes hyllyn edullisin. Jos merkillä tms ei ole väliä, voi löytää edullisemmallakin kilohinnalla samaa tuotetta.
Kannattaa suosia satokauden tuotteita hedelmissä ja kasviksissa. Itse esimerkiksi kirjaan ostoslistaani ruokia hinnan kanssa, esim hedelmä 2 e, eli ostan kaupasta jotain hedelmää, jonka kilohinta on edullinen ja ostan noin kahdella eurolla per laatu. Pyrin suosimaan kasviksia ja hedelmiä, joiden kilohinta on 1 e /kg luokkaa, jos haluan jotain hedelmää/kasvista, mutta sillä ei ole väliä mitä se on. Ostan myös tiettyjä perustuotteita aina kuten tomaatin ja kurkun suomalaisena vuoden ympäri, jolloin kilohinnalla ei ole itselle väliä.
Kasviproteiinien lähteet kuten pavut, linssit ja kuivat rouheet ovat monesti suhteessa lihaa edullisempia (näissä ei voi katsoa suoraa kilohintaa vaan verrata ns annoshintaa), joten lihaa kannattaa ainakin osittain korvata kasviproteiineilla. Voit esimerkiksi jatkaa ruokaa lihan lisäksi pavuilla/ linsseillä, koittaa tehdä makaronilaatikon soija-/härkäpapurouheeseen tai tehdä lihattomia kasvisruokia. Näistä valinnoista kiittää erityisesti terveys ja ympäristö. Suomalainen syö keskimäärin liikaa lihaa (punaista lihaa sekä prosessoituja lihatuotteita tulisi syödä enintään 500 g viikossa, jonka jälkeen mm paksusuolen syövän riski nousee).
Yleisiä seuraajieni antamia vinkkejä:
Jos on mahdollisuus, voi lihatuotteita käydä täydentämässä ilta-aikaan kun kaupoissa voi olla – 60 % alella hävikki tuotteita
ResQ sovelluksen kautta kaupat myyvät hävikkiruokaa, joita voi hyödyntää
Tutustu Hyvää ja Halpaa -kirjan resepteihin (lainaa kirjastosta)
Tee edullisia perusruokia kuten keittoja, laatikoita, kiusauksia, kastikkeita edullisin lisukkein.
Kerää marjoja, villiyrttejä ja sieniä luonnosta
Kasvata yrtit parvekkeella tai ikkunalla
Kasvata omassa pihassa salaatit, tomaatit, chilit ym
Käy kalassa
*mainos
Tässä teille yleispäteviä ajatuksia joita noudattamalla pääsee lisäämään ymmärrystään omiin ruokailutottumuksiin ja etenkin ruokakuluihin. Ruuan ei tarvitse olla asia, jossa säästää rahaa tavoitteellisesti, tärkeintä on monipuolinen perusruokavalio ja hyvä olo! Kuitenkin jokaisen tulisi välttää hävikkiä sekä ympäristön että oman lompakonkin vuoksi. Myös ruokailu on välttämättömyys jokapäiväisessä elämässä, joten toivon että nämä auttavat stressittömämpään elämään talouden ruokahuollossa!
.Jenna
Ps. Lisäilen blogiini reseptejä edullista arkiruokaa -sarjaan hintatietoineen, muista käydä kurkkimassa!
Seuraamalla sivuani Facebookissa, saat helposti uudet postaukset luettavaksesi www.facebook.com/rahabalanssi tai tilaa uutiskirje.
0 kommenttia
Jenna Mattila
Mottoni on "ei ne isot tulot vaan tietoiset menot". Olen 32-vuotias vaimo, yrittäjä ja sijoittaja sekä hifisti pihi äiti.
Inflaatio on ollut vuodessa 8,8 % helmikuulta mitattuna (Lähde: stat 2023), mutta ruoan hinnan nousu on ollut jopa tuplat! Olen tehnyt hinnan seurantaa elintarvikkeista vuonna 2019, vuoden vaihteessa 2021-2022, keväällä 2022 sekä tänään 24.3.2023. Miltä seurannan...
Verkkokalvoille piirtyy mainoslause: "Yhdistelylainalla säästät koroissa ja kuluissa ja lainasi tulee halvemmaksi" Onko tämä totta? Huomaa, että esimerkit on laskettu kaikki muuttumattomalla korolla. Esimerkit ja laskelmat ovat suuntaa antavia. Tutustu aina...
Korkojen voimakas nousu on herättänyt huolta ja epävarmuutta. Päivitin aiemman kirjoitukseni Kestääkö taloutesi korkojen nousun? Tarkista nämä asiat! tällä viikolla. Suosittelen lämpimästi tutustumaan, jos sinua kiinnostaa tietää, miten korkotason muuton omaan...
We use cookies on our website to give you the most relevant experience by remembering your preferences and repeat visits. By clicking “Accept All”, you consent to the use of ALL the cookies. However, you may visit "Cookie Settings" to provide a controlled consent.
This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. These cookies ensure basic functionalities and security features of the website, anonymously.
Cookie
Duration
Description
cookielawinfo-checkbox-analytics
11 months
This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Analytics".
cookielawinfo-checkbox-functional
11 months
The cookie is set by GDPR cookie consent to record the user consent for the cookies in the category "Functional".
cookielawinfo-checkbox-necessary
11 months
This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookies is used to store the user consent for the cookies in the category "Necessary".
cookielawinfo-checkbox-others
11 months
This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Other.
cookielawinfo-checkbox-performance
11 months
This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Performance".
viewed_cookie_policy
11 months
The cookie is set by the GDPR Cookie Consent plugin and is used to store whether or not user has consented to the use of cookies. It does not store any personal data.
Functional cookies help to perform certain functionalities like sharing the content of the website on social media platforms, collect feedbacks, and other third-party features.
Performance cookies are used to understand and analyze the key performance indexes of the website which helps in delivering a better user experience for the visitors.
Analytical cookies are used to understand how visitors interact with the website. These cookies help provide information on metrics the number of visitors, bounce rate, traffic source, etc.
Advertisement cookies are used to provide visitors with relevant ads and marketing campaigns. These cookies track visitors across websites and collect information to provide customized ads.
0 kommenttia