Kuitenkin päätin koota yleisiä havaintojani sekä huomioita ja asioita, joita on noussut esiin muiden kanssa keskusteltaessa, millä voi ruokakauppalaskun loppusummaa saada hivutettua alemmas. Asettaisin ensisijaisesti tavoitteiksi keinoja, mitkä loppusummaan vaikuttavat ja tuovat muutoksia nykyiseen, kuin rahasummaan keskittyvän tavoitteen. Myös omasta kokemuksesta voin sanoa, että loppupeleissä rahasummaan keskittyvä tavoite voi lisätä stressiä ja painetta, vaikka todellisuudessa tämänkin asian on tarkoitus vähentää stressiä ja vapauttaa resursseja mielekkäisiin asioihin, oli sitten kyse esimerkiksi rahasta tai ajasta.

Ensimmäinen asia on tunnistaa omat ruokailu sekä ostotottumukset. Jos tuntuu, että rahaa menee epämääräinen summa ruokaan, eikä koskaan ole tiedossa mitä seuraavana päivänä söisi, kannattaa pitää kuukausi tai kaksi kirjanpitoa. Säästää kuitit ja kirjata ylös mitä ruokaa oli minäkin päivänä. Jos asiat on jo jollain tasolla tiedossa, voi näitä asioita kirjailla ylös ulkomuistista ja katsoa kauppakuiteista summat mitä kauppaan menee. Kun on nykytilanne tiedossa, on mahdollista lähteä arvioimaan muutostarpeita sekä asioita joita haluaa muuttaa, vaikkei tarve olisikaan.

Aika usein ihmiset pohtivat päivä toisensa jälkeen samaa kysymystä ”mitä tänään syötäisiin?”. Ruokaa tehdään esimerkiksi työpäivän jälkeen nälkäisenä ja pahimmillaan mennään kauppaan nälkäisenä, jotta olisi jotain ruokaa laitettavaksi. Suunnittelu on tiedostamisen jälkeen seuraava asia. Toki voit ja kannattaa lähteä suunnittelemaan jo siinä vaiheessa, kun muutoksia alkaa tehdä ja ostokäyttäytymistä seurata!

Tee esimerkiksi viikolle (tai kahdelle) ruokalista. Kirjaa ainakin lounaat ja päivälliset (tai miten taloudessa lämpimiä aterioita syödään) ja kirjaile ylös myös perinteisiä aamupaloja, välipaloja ja iltapaloja, joita on käytössä. Suunnittele ruokamäärät siten pääruuissa, että niistä riittää 2 tai 3 päivälle koko ruokakunnalle. Jos on vaikeaa arvioida määriä, joita kerralla menee, katso reseptejä vaikka netistä ja saat ohjeissa annosmäärät tietoon. Esim. Jos teet makaronilaatikkoa googlaa resepti ja katso paljon esim pastaa ym menee yhteen settiin, josta ohjeannoksen mukaan syö esim 4 henkilöä. Kannattaa pitää esimerkiksi yksi isompi kokkauspäivä viikossa, jolloin teet ainakin kaksi eri ruokaa, joita syö esimerkiksi n 3 päivää. Toista päivälliseksi, toista lounaaksi. Jos useampi päivä samaa tökkii, pakasta ruokaa valmiina annoksina, jolloin ruuan voi lämmittää pakkasesta vaikka muutama päivä myöhemmin tai seuraavalla viikolla.

Kun sinulla on tiedossa ja kirjattuna tehtävät ruuat ja mahdolliset muut ateriat tee ostoslista näiden perusteella. Tarkista samalla kuivakaapista/pakastimesta/jääkaapista onko mitä raaka-aineita olemassa. Jos esimerkiksi pastaa onkin vähemmän, mitä tarvitset, tulee tätä täydennettyä ajoissa, eikä vaadi ylimääräistä (ja usein hätäistä) täydennyskauppareissua. Katso myös samalla onko jotain menossa jääkaapissa vanhaksi. Hävikki kannattaa pitää minimissä! Hävikki on aina rahan heittämistä roskiin. Jos ajatus on tehdä vaikka nakkikastiketta seuraavana sunnuntaina, mutta päiväys onkin jo tiistaina, muokkaa joko ruokalista vaihtamalla ruuat päikseen, ja käytä kohta pilaantuvat heti tai laita tuote pakastimeen odottamaan käyttöpäivää (jos se ei ole jo kerran pakastettu ja sulatettu!).

Kun kauppalistalla on ruokatarpeet lisää tarvittavat välipala ym tuotteet. Voit myös miettiä, missä olisitte valmiita karsimaan. Esimerkiksi mehut ovat arvokkaita. Tuoremehut ovat hampaille tuoretta hedelmää huonompi vaihtoehto ja niistä puuttuvat myös tärkeät kuidut. Vesi on paras janojuoma ja mehuja voi karsia esim päivittäisestä käytöstä viikonlopun aamupalan herkuksi. Myös erilaiset välipalatuotteet, leikkeleet ja juustot ym leivänpäälliset nostavat ruokakassin hintaa nopeasti. Tässäkin voi miettiä tarvitseeko leivälle olla aina leikkelettä ja juustoa, vai riittäisikö välillä vain toinen. Tai voiko muroja ja myslejä korvata välillä puurolla tai itsetehdyllä myslillä ym. Oikeastaan mielikuvitus on rajana kun alkaa miettiä edullisempia (ja ehkä jopa terveellisempiä) vaihtoehtoja. Lähtökohtaisesti itse tekemällä säästää aina rahaa ja jos tästä tekee yhteisen asian, saa sillä yhteistä aikaa myös perheen ja/tai ystävien kesken. Lapsien kanssa sämpylä talkoot tai ystävien kanssa nyyttärigrillibileet tuovat myös sosiaalisten suhteiden hoitamisen ja ylläpitämisen osaksi ruoka-arkea sen sijaan, että näistä edes yrittäisi suoriutua yksin.

Kauppaan kannattaa mennä vain kauppalistan kanssa ja esimerkiksi päivää ennen isoa kokkauspäivää. Meillä ostetaan myös kasviksia ja hedelmiä vain kerran viikossa, ne säilyvät jääkaapissa hyvin viikon. Samoin maitotuotteita ostan kerran viikossa ja katson päiväykset jo kaupassa. Tietysti perhekoko ja jääkaapin koko vaikuttavat myös siihen tarvitseeko esimerkiksi maitoja täydentää, että kaappiin mahtuu. Jos täydennyskauppareissuja tarvitaan, niitäkään ei kannata tehdä nälkäisenä ja ilman listaa.

Kaupassa oltaessa kannattaa katsoa aina kilohintoja, jos haluaa ostaa edullisinta. Kuitenkin on tärkeää toimia oman arvomaailman mukaan. Hinta ei välttämättä ole ratkaiseva tekijä läheskään kaikille. Kotimaisuus, luomu, lähituotettu, muoviton ym ovat esimerkiksi monella vaikuttamassa ostopäätökseen. Jokaisen tulee elää ja toimia arvojensa mukaan, joten kannattaa miettiä missä on valmis hintoja vertailemaan ja missä toiset arvot ovat valintaan ensisijaisesti vaikuttava tekijä. Kuitenkin myös tietyillä kriteereillä kuten suomalaisuudella on useita vaihtoehtoja, jolloin hintojakin voi vertailla. Kaupassa kannattaa katsoa hävikkituotteita jos jotain omalta listalta sattuisi löytymään. Itse tiedän käyttävämme esimerkiksi tiettyjä lihatuotteita säännöllisesti, joten jos bongaan esim -30 % tarralla olevan käyttämämme tuotteen, ostan mahdollisesti seuraavaa viikkoa varten pakastimeen valmiiksi.

Tarjouksissakin kannattaa olla kuitenkin tarkka. Tarjouksien ja alennusten tarkoitus on saada meidät vain ostamaan. Jos tarjouksessa on esimerkiksi 2 eurolla valmisruoka-annos, mitä ei normaalisti käytettäisi, ei se välttämättä tuo säästöä. Esimerkiksi itse voi tehdä lihakeittoa neljälle alle 2 e/ annos hinnalla, jolloin tarjoustuote ei todellisuudessa säästä. Toki jos näitä käyttää muutenkin ja on tarkoitus käyttää, niin tuote kannattaa ostaa. Myös paljousalennuksissa voi piillä vaara osan käyttämättä jättämisestä eli hävikkiä voi syntyä, jolloin säästöä ei synny. Kannattaa siis olla kriittinen sitä kohtaan miksi jotain haluaa ostaa, onko se tarpeen ja tuleeko varmasti käytetyksi vai meinaako haksahtaa vain koska tämä on nyt niin halpaa. Tarjouskaan ei aina ole edes hyllyn edullisin. Jos merkillä tms ei ole väliä, voi löytää edullisemmallakin kilohinnalla samaa tuotetta.

Kannattaa suosia satokauden tuotteita hedelmissä ja kasviksissa. Itse esimerkiksi kirjaan ostoslistaani ruokia hinnan kanssa, esim hedelmä 2 e, eli ostan kaupasta jotain hedelmää, jonka kilohinta on edullinen ja ostan noin kahdella eurolla per laatu. Pyrin suosimaan kasviksia ja hedelmiä, joiden kilohinta on 1 e /kg luokkaa, jos haluan jotain hedelmää/kasvista, mutta sillä ei ole väliä mitä se on. Ostan myös tiettyjä perustuotteita aina kuten tomaatin ja kurkun suomalaisena vuoden ympäri, jolloin kilohinnalla ei ole itselle väliä.

Kasviproteiinien lähteet kuten pavut, linssit ja kuivat rouheet ovat monesti suhteessa lihaa edullisempia (näissä ei voi katsoa suoraa kilohintaa vaan verrata ns annoshintaa), joten lihaa kannattaa ainakin osittain korvata kasviproteiineilla. Voit esimerkiksi jatkaa ruokaa lihan lisäksi pavuilla/ linsseillä, koittaa tehdä makaronilaatikon soija-/härkäpapurouheeseen tai tehdä lihattomia kasvisruokia. Näistä valinnoista kiittää erityisesti terveys ja ympäristö. Suomalainen syö keskimäärin liikaa lihaa (punaista lihaa sekä prosessoituja lihatuotteita tulisi syödä enintään 500 g viikossa, jonka jälkeen mm paksusuolen syövän riski nousee).

• Jos on mahdollisuus, voi lihatuotteita käydä täydentämässä ilta-aikaan kun kaupoissa voi olla – 60 % alella hävikki tuotteita
• ResQ sovelluksen kautta kaupat myyvät hävikkiruokaa, joita voi hyödyntää
• Tutustu Hyvää ja Halpaa -kirjan resepteihin (lainaa kirjastosta)
• Tee edullisia perusruokia kuten keittoja, laatikoita, kiusauksia, kastikkeita edullisin lisukkein.
• Kerää marjoja, villiyrttejä ja sieniä luonnosta
• Kasvata yrtit parvekkeella tai ikkunalla
• Kasvata omassa pihassa salaatit, tomaatit, chilit ym
• Käy kalassa

 

 

 

Tässä teille yleispäteviä ajatuksia joita noudattamalla pääsee lisäämään ymmärrystään omiin ruokailutottumuksiin ja etenkin ruokakuluihin. Ruuan ei tarvitse olla asia, jossa säästää rahaa tavoitteellisesti, tärkeintä on monipuolinen perusruokavalio ja hyvä olo! Kuitenkin jokaisen tulisi välttää hävikkiä sekä ympäristön että oman lompakonkin vuoksi. Myös ruokailu on välttämättömyys jokapäiväisessä elämässä, joten toivon että nämä auttavat stressittömämpään elämään talouden ruokahuollossa!

.Jenna

Ps. Lisäilen blogiini reseptejä edullista arkiruokaa -sarjaan hintatietoineen, muista käydä kurkkimassa!

Seuraamalla sivuani Facebookissa, saat helposti uudet postaukset luettavaksesi
www.facebook.com/rahabalanssi  tai tilaa uutiskirje.