Verot ovat mielikuvassa monesti kankea, tylsä ja pakollinen paha. Samalla verotus on aihe, joka koskettaa aivan jokaista ja jokaisen arkea niin tuloverotuksen, pääomatuloverotuksen kuin arvonlisäveronkin puolesta. Kaikkeen missä raha liikkuu liittyy verotus.
Risto Karmavuota lainaten, verojen kanssa sopii parhaiten lempeä viini, sillä verot ovat sen verran happamia. Myös iloisempi kupliva voi nostaa tunnelmaa.
Verotuksen perusasioiden ymmärtäminen on tärkeä osa oman talouden hallintaa ja ymmärrystä. Esimerkiksi se, että palkkaa verotetaan ja verotus on progressiivinen on tärkeä tieto omaa taloutta ja muutoksia suunniteltaessa.
Jos 3000 euron bruttopalkkaa saava henkilö haaveilee osa-aikaisesta työstä ja työajan supistamisesta 80 prosenttiin, voi ajatus 600 euroa pienemmästä palkasta luoda muutokselle ison kynnyksen. Kun huomioidaan, että 3000 euron palkalla käteen jäisi 2 190 euroa, voisi 600 euron palkan supistumisen arvioida jättävän palkan 1 590 euroon. Kuitenkin kun lasketaan todellinen muutos, selviää, että verotuksen tuloihin sidotun kiristymisen (progression) myötä nettopalkka olisikin muutoksen jälkeen 1 820 euroa. Muutos ei siis käteen jäävissä tuloissa olisi 600 euroa vaan 370 euroa. On sekin supistuminen, mutta jopa 230 euroa pienempi!
Saman asian eteen törmäämme esimerkiksi palkkaneuvotteluissa. Kun hakee uutta työtä ja neuvottelee paremman palkan, voi ajatuksissa ynnätä korotusta aiemman käteen jäävän pakan päälle. Kuitenkin karkeasti nousun nettovaikutus on noin 50 % bruttovaikutuksesta. Jos siis saat neuvottelussa palkkaa nostettua 300 euroa, kilahtaa tilille aiempaa noin 150 euroa enemmän.
Isossa kuvassa verotus on kuntien ja valtiomme tulolähde. Se, että eri asioita, palveluita ja aiheita verotetaan, mahdollistaa yleensäkin edullisia ja maksuttomia palveluita sekä etuuksia meille. Jos valtio tarvitsee lisää rahaa, se pääasiassa ottaa lainaa tai laittaa käden yritysten, yrittäjien ja kuluttajien taskuun verojen maksun kautta tavalla tai toisella. Tai jos valtio ei halua ottaa lisää lainaa tai kasvattaa verotuloa, sen menoja karistaan.
Tämän kokonaisuudenkin näkökulmasta verotus koskettaa meitä kaikkia. Verotus on hyvinvointiyhteiskunnan toiminnan yksi edellytys. Olin juontamassa ja haastattelemassa asiantuntijoita vero2023 tapahtumassa maaliskuussa. Tapahtuman haastattelut ja keskustelut on saatu ladattua Taloustaidon Youtube- kanavalle ja suosittelen lämpimästi tutustumaan näihin!
Alla olevalla videolla kävimme läpi Taloustaidon teettämää pientä velkakyselyä, sekä vertailimme oman yleisöni vastauksia saatuun tietoon. Katso videolta muun muassa mitä Suomalaiset ajattelevat valtion velasta, miten siihen voisi puuttua, mitä mieltä ollaan omasta velasta ja miten taloutta ja toimintaa on muutettu, kun inflaatio laukkaa?
Alta kuulet Mikael Kirkko-Jaakkolan ajatuksia velkakyselystä. Miten valtion velkaan pitäisi suhtautua ja miten siihen suhtaudutaan? Onko Suomen velkatilanne huolestuttava? Saako valtio velkaa halvemmin, kuin Jenna neuvotellessaan asuntolainaa?
Lisäksi videolla Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen kertoo paljonko puskuria pitäisi olla ja missä se kannattaa pitää.
Miten sijoitusten verotus muuttuu vuodelle 2023? Mitä hyötyä on veroneuvonnasta, autetaanko siinä oikeasti säästämään rahaa? Mitä verovinkkejä veronmaksajien lakiasiainhoitaja Kati Malinen antaa?
Entä mitä osaketärppejä Karo Hämäläisellä on kertoa?
Tapahtumassa käsiteltiin myös polttavia ja ajankohtaisia aiheita, kuten korkotason muutosta ja sen vaikutusta asunnon ostamiseen ja asuntomarkkinoihin. Katso alta tiivistetty haastattelu aiheesta.
Entä mikä viini sopii veroilmoituksen kanssa?
Ihanaa kevättä! Muista tarkistaa esitäytetty veroilmoitus ajoissa ja kirjata vähennykset!
0 kommenttia