Rahabalanssi®

Säästäminen, budjetointi, rahataidot, sijoittaminen 

Mitä perheenlisäys maksaa? – Vanhemmuus ja raha

mennessä | 8.3.2021 | artikkeli, Blogi, Rahabalanssi-blogi

*Kirjoitus sisältää mainoslinkkejä uudesta Rahabalanssi® Odottajan talous -työkirjasta. 

Haluan osaltani antaa tukea ja ajatuksia hyvinvoivaan talouteen läpi elämän. Rahapuhe lisääntyy kokoajan, joka on tärkeää. Omalta osaltani haluan tuoda rahapuhetta vieläkin arkisemmaksi ja auttaa oivaltamaan ja ymmärtämään, miten omia toiveita ja unelmia voidaan toteuttaa taloudelle kestävällä tavalla. Aloitan tällä kirjoituksella uuden Vanhemmuus ja raha -artikkelisarjan, jonka tarkoitus on antaa tietoa ja näkökulmia erilaisissa vanhemmuuden vaiheissa aina perhesuunnittelusta omaan eläkekertymään.

 

Tämä artikkeli käsittelee sitä elämänvaihetta, kun perhettä ollaan perustamasta tai lapsiluku on kasvamassa. Tulen kirjoittamaan myöhemmin erikseen lapsettomuushoitojen kuluista, joten tässä kirjoituksessa ei vielä syvennytä siihen. Muita juttusarjan aiheita tulevat olemaan:

  • Äidin palkkakehitys ja eläke
  • Yksinhuoltaja- tai eroperheen talous
  • Talous erilaisissa perheissä (uusperhe, sateenkaariperheet)
  • Vanhemmuuden kulut (lapsen kustannukset ikävuosina 1-18)
  • Lapselle säästäminen ja sijoittaminen
  • Lapsettomuuden kulut
  • Toisen vanhemman menehtyminen

 

Otan vastaan aina ajatuksia ja näkökulmia eri aiheisiin. Laita siis rohkeasti viestiä esimerkiksi Instagramissa tai sähköpostilla [email protected]. Tulen myös osaan etsimään kokemusasiantuntijoita, sillä haluan tuoda kirjoituksiin aitoa ymmärrystä ja kokemusta aiheista.

 

Elämässä on erilaisia elämäntilanteita, joissa taloudellinen tilanne saattaa muuttua joko hetkellisesti tai pysyvästi. Opiskelun ja eläköitymisen lisäksi perheenlisäys laskee usein tulotasoa. Samanaikaisesti kun tulotaso laskee, kulujen määrä voi kasvaa. Talous nousee yhtenä syynä lykätä lasten hankintaa 25.2.2020 julkaistun STTK:n kyselyn mukaan (STTK:n kysely: Taloudelliset syyt Suomen alhaisen syntyvyyden taustalla; täällä).

Rahan tai talouden ei kuitenkaan tulisi asettua perheunelman tielle.

 

Riippumatta taloudellisesta tilanteesta suunnittelemalla voidaan parantaa taloudellista hyvinvointia perhevapailla sekä mahdollistaa myös pidempi perhevapaan viettäminen.

 

Jos perheenlisäys on toiveena, kannattaa selvittää, miten tällä on vaikutusta talouden tuloihin ja mihin tukiin perhevapaalla olisi oikeutettu. Tuet voi laskea Kelan laskureilla, jotka antavat suuntaa odotettavissa olevista tuista. Äitiys- ja vanhempainpäivärahan jälkeen hoitovapaalla kela maksaa kotihoidontukea. Kotihoidontuen lisäksi on mahdollisuus hakea tulosidonnaista hoitolisää (johon vaikuttavat koko perheen tulot) sekä mahdollista kuntalisää (jota maksetaan hyvin vaihdellen). Tuet ovat verotettavia etuuksia ja niiden lisäksi maksetaan lapsilisää, joka on verovapaata tuloa.

 

Oman talouden suunnittelu ja mukauttaminen perhevapaan mahdollistamiseksi on hyvä aloittaa heti. Raha-asioissa suunnittelu, selvittäminen, laskeminen ja budjetointi on kannattavin tapa toimia. Kun hahmottaa muuttuvat tulot sekä selvittää menojen suuruuden, voi tarkastella minkä verran säästöjä tarvitaan perhevapaita varten.

 

Ensimmäisenä tulee istua alas keskustelemaan toiveista ja ajatuksista perhevapaiden suhteen. Perheenlisäyksen kulujen ei tule olla odottajan harteilla yksin, joten myös mahdollisista odotukseen liittyvistä kuluista ja niiden jakamisesta on syytä keskustella ja sopia. Myös kotona lasta hoitavan tulomenetykset ja palkkakehityksen hidastuminen on syytä ottaa huomioon, mutta tästä kirjoitan myöhemmin erikseen.

 

Entä mahdollinen hoitovapaa vanhempain vapaan päätteeksi? Hoitovapaan ei tarvitse olla perheen tahtotila, mutta näkökulman nostan esiin, jotta sitäkin ratkaisua pohditaan yhdessä ajoissa.

 

Ovatko molemmat vanhemmat samaa mieltä siitä, että päivähoidon aloittamista halutaan lykätä? Hoitovapaalle jäävän tulot ovat usein reilusti pienemmät, joten tilanne saattaa vaatia ainakin jonkinlaista talouden yhdistämistä puolison kanssa. Tämä ei tarkoita välttämättä yhteistä tiliä, mutta talouden pysyessä tasapainossa vaatii se avointa keskustelua perheen rahatilanteesta sekä tuloista. Tämän tulee siis olla perheen yhteinen tahtotila, sillä usein työssä käyvä puoliso kattaa merkittävän osan talouden menoista ja joutuu karsimaan omiakin menoja. Perheen talous ei voi hyvin, jos toinen vanhemmista esimerkiksi velkaantuu ja toisen talous on tasapainossa.

 

Menoja arvioidessa tulisi selvittää kaikki talouden menot, jotta menojen ja tulojen suhteen arvio on realistinen. Kun kaikki tämän hetken menot on selvitetty ja kirjattu, verrataan loppusummaa nettotuloihin (nimenomaan hoitoperhevapaan aikaisiin nettotuloihin). Miltä lopputulema näyttää? Vaatiiko perhevapaan pitäminen olemassa olevien menojen karsimista ja ennakkoon säästämistä?

Rahabalanssi® Odottajan talous -työkirja nyt vain 5,90 €

 

Miten paljon kulut lisääntyvät perheenlisäyksen myötä?

 

Mitä vauva tarvitsee? Välttämättömiä tarpeita on pienellä vauvalla oikeastaan hyvin vähän, joista suuren osan voi ostaa käytettynä tai mahdollisesti lainata. Vauvan tarvikkeita ja vaatteita annetaan myös paljon maksutta esimerkiksi sosiaalisen median ryhmissä.

 

Vauva, etenkin esikoinen, on kaupallinen kultakaivos. Se mitä aidosti tarvitaan ja mitä vauvalle hankitaan voivat erota toisistaan paljonkin. Vauvaan saa kulumaan rahaa suuriakin summia, mutta vastaavasti hankinnoista pääsee myös kohtuullisilla summilla. Kokoan alle karkeasti hankintojen kustannuksia, joiden avulla voi arvioida, miten varautua vauvan tuloon.

 

Raskaus ja synnytys 

 

Mikäli raskaus on riskitön ja sujuu hyvin, ei synnytyksen lisäksi kustannuksia välttämättä tule. Riippuen vuodenajasta, odotusvaatteita voi olla tarpeen hankkia. Etenkin loppuodotuksen osuessa talviaikaan, voi olla tarpeen panostaa takkiin, joka menee kiinni. Riippuen omista mieltymyksistä ja tarpeista, odotusaikana ei välttämättä tarvitse ostaa uusia vaatteita, voi hyödyntää venyviä vaatteita ja kietaistavia yläosia sekä neuletakkeja. Monesti yhdet tai kahden odotusajan housut tulevat tarpeeseen, niitä saa jo 10 € hinnalla käytettynä. Yläosissa kannattaa panostaa monikäyttöisyyteen jo odotusaikana, kuten imetyksen mahdollistaviin yläosiin. Noin 100 € budjetilla on mahdollisuus hankkia riittävästi odotusaikaan perusvaatteita. Lisäksi raskausajan vitamiinit, raskaustestit ja mahdollisesti imetysliivit ja liivisuojat tulevat tarpeelliseksi (nämä hankinnat onnistuu n 100 – 200 € hinnalla).

 

Mikäli raskauteen liittyy erityistä seurannan tarvetta ja tai riskitekijöitä, jotka vaativat erikoissairaanhoidon seurantaa, tulee poliklinikkamaksuja kustannettavaksi. Poliklinikkamaksu on enintään 41,20 €, summa on sairaanhoitopiirikohtaista. Lisäksi mahdollisia lääkekuluja.

 

Synnytys itsessään on yksittäinen kulu, joka tulee maksettavaksi synnyttäjälle itselleen. Synnyttäjä on usein sairaalassa noin 2-4 vuorokautta, riippuen synnytyksen kestosta ja synnytystavasta. Erityisesti esikoisen odottajat suosivat mielellään perhehuoneita, jolloin synnyttäjän puoliso tai tukihenkilö on myös ympärivuorokautisesti sairaalassa.

 

Sairaalan hoitomaksu on enintään 48,90 € per alkava vuorokausi. Maksu peritään myös perhehuoneessa olevasta tukihenkilöstä. Itse synnytyksen ajalta tukihenkilön osalta ei maksua tule.

 

Esimerkki:

Esikoisestani synnytys alkoi lauantaina 4.11. ja lapsi syntyi 5.11. Pääsimme kotiin sairaalasta 7.11, lapsen ollessa 2 vuorokauden ikäinen. Meillä oli perhehuone.

Sairaalamaksuja tuli siis maksettavaksi minulta 4 vuorokautta ja puolisostani 3 vuorokautta. Kaikkiaan synnytys tuli kustantamaan 342,30 €.

 

Suomessa on maksukatto niin lääkekustannuksissa kuin julkisissa terveydenhuoltokustannuksissakin. Terveydenhuollon maksukatto on 683 € kalenterivuoden aikana (kurkkaa tarkemmin: maksukatto). Lääkekuluissa maksukatto on 577,66 €, jonka jälkeen omavastuu on 2,50 € per lääke. Maksukattoa ei kerrytä esimerkiksi ambulanssikuljetus. Todelliset kustannukset voivat siis olla suuremmat. Mikäli odotusaika jakautuu kahdelle eri vuodelle, eli yli vuodenvaihteen, lopulliset kulut voivat olla kaksinkertaiset maksukattoon nähden.

 

Mikäli tulevaa vauvaa varten halutaan ottaa vakuutus jo raskausaikana, se voidaan usein ottaa rakenneultran jälkeen. Vakuutusten summat vaihtelevat, mutta karkeasti 500-700 € vuodessa saa kattavan terveysvakuutuksen lapselle.

 

Odotusajan ja synnytyksen kulut voivat vaihdella n 300 € – 1800 €, summaan vaikuttaa muun muassa raskauden ja synnytyksen kulku sekä mahdolliset vakuutukset.

 

Lataa Rahabalanssi® Odottajan talous -työkirja.

 

Hankinnat

 

Vauvaa varten tarpeellisia hankintoja jo ennen vauvan syntymää ovat muutamat vaatekerrat, joihin pitkälle saattaa riittää äitiyspakkauksen sisältö. Sairaalasta usein kotiudutaan autolla, joten turvakaukalo on tarpeellinen hankinta. Turvalaitteissa suosin uusia, mutta takuulla kolaroimattoman turvakaukalon voi saada luotettavalta henkilöltä ostettua muutamilla kympeillä. Turvalaitteissa on syytä olla myös käyttöikää jäljellä. Turvakaukalo uutena kustantaa noin 150-300 € riippuen mallista ja kiinnitystavasta (isofix-/ turvavyökiinnitys).

 

Vaunut ovat yleensä toinen hankinta turvakaukalon lisäksi, joka on tarpeellinen. Erilaisia vaunuja on markkinoilla valtavasti. Moni suosii yhdistelmävaunuja, eli vaunuja, joissa on sekä vaunukoppa, että ratasosa. Nämä ovat usein pitkäikäiset, eikä vaunuja tarvitse uusia vauvan kasvaessa isommaksi. Hyviä yhdistelmävaunuja saa käytettynä n 200 € hintaan varusteineen (hyttysverkko ja sadesuoja) ja uudet kustantavat jopa n 800 €. Vaunujen hintahaarukka on noin 200-800 €, mutta niitä voi saada edullisemmallakin. Lisäksi lisävarusteet vaikuttavat hintaan.

 

Mikäli perhe ottaa äitiyspakkauksen, pakkaus sisältää pienen patjan sekä itse laatikko käy ensivuoteesta. Vauvalle ei siis tarvitse välttämättä lainkaan sänkyä alkuun. Pinnasänkyjä annetaan jopa maksutta, mutta patjan suosin tällöin uusimaan. Patja maksaa noin 20 €. Uutena pinnasänkyjen hinta vaihtelee noin 100 € – 300 € luokissa.

 

Useassa kotitaloudessa vauvaa nukutetaan ulkona/parvekkeella, jolloin itkuhälyttimiä voidaan tarvita. Ominaisuuksista riippuen hinnat ovat käytetystä 20 € noin 100 – 200 € hintaan.

 

Vauva-arkea helpottamaan voi hankkia esimerkiksi imetystyynyt, tai vartalotyynyt, jonka avulla on saatavissa parempia imetysasentoja, eikä vauvaa tarvitse kannatella jatkuvasti käsissä (lisäksi loppuodotuksessa imetystyynyä voi hyödyntää paremman asennon saamiseksi), tämä ei kuitenkaan ole välttämätön. Hinnan ovat käytetystä 5 € hinnasta n 40 € hintaan.

 

Sitteri ja leikkimatto voivat tulla myöhemmin tarpeelliseksi. Näitä vauva ei kuitenkaan tarvitse vielä muutaman ensiviikon aikana. Tällaisia saa maksutta käytettynä, uusien hinnat voivat kivuta useampiin kymppeihin.

 

Syöttötuoli tulee ajankohtaiseksi puolenvuoden iän kynnyksellä. Syöttötuolia löytyy paljon käytettynä jopa maksutta. Mallista ja merkistä riippuen syöttötuoli voi kustantaa jopa 300 €.

 

Kantoliina tai -reppu voi helpottaa vauvan kanssa ulkoilua sekä kotona esimerkiksi kotitöiden tekemistä, hankinta ei ole välttämätön. Näitä saa monesti testattua paikallisilta kantovälineyhdistyksiltä ja hinnat alkavat käytettynä 20 € uuteen 100-200 € hintaan.

 

 

Muita hankintoja, jotka voivat olla tarpeen: kylpyamme, hoitotaso, hoitoalusta, vaipparoskis, vaunuihin tai kaukaloon lämpöpussi/ toppapussi, unipussi, unipesä sekä hoitolaukku. Nämä ovat kuitenkin asioita, joita kannattaa hankkia tarpeen mukaan, kun tulevat ajankohtaiseksi. Esimerkiksi hoitoalustana toimii taiteltu peitto tai pyyhe ja hoitolaukkuna isompi reppu tai kassi. Monia annetaan myös maksutta käytettynä. Kaikkiaan nämä hankinnat siis vaihtelevat 0 € – 500 € kustannuksiin.

 

Vauva tarvitsee kesimäärin 6-8 yläosaa (usein bodya) ja 6-8 alaosaa, vaatteet ovat lyhyen aikaa käytössä ja niitä saa jopa maksutta käytettynä. Uutena yksittäinen merkkivaate voi kustantaa jopa 40 €. Jos vauvan vaatteita ensimmäisen ikävuotena käytetään 50 koosta 80 kokoon, tarkoittaa tämä kuutta vaatekokoa, eli vähintään 72 vaatekappaletta, ilman ulkovaatteita. Mikäli yksi vaate maksaa käytettynä keskimäärin 2 € on sisävaatteet hankittavissa ensimmäiseksi elinvuodeksi noin 144 € hintaan, jos kaikki ostettaisi merkkivaatteina, olisi vaatekulut jopa 3000 € vuodessa. Ulkovaatteet sisävaatteiden lisäksi on hankittavissa käytettynä n 100 € hintaan ensimmäiseksi vuodeksi, uutena nämäkin voivat olla jopa 720 € vuodessa. Vaatteiden suhteen kustannukset voivat lähteä lähes 0 eurosta jopa n 4000 € hintaan.

 

Harsot ja pyyhkeet ovat yksi hankinta, joita pikkuvauvan kanssa tarvitaan niin kuivaamiseen kuin pyyhkimiseenkin. Harsoja ja pikkupyyhkeitä saa edullisesti käytettynä, jopa maksutta. Uudet kustantavat esimerkiksi 3 kpl paketilta 10 €. Hankintahinnat näille noin 0 – 30 €.

 

Ruokailu ja muut kulut

 

Ruokailuun ja terveydenhoitoon liittyviä kustannuksia ovat muun muassa d-vitamiinit. Mikäli käytetään d-vitamiinia jossa maitohappobakteeria mukana, kustantavat nämä vuodessa n 140 €. Edullisimmillaan d-vitamiinitipat kustantavat vuodessa noin 30 €, jos käytetään pelkkää d-vitamiinivalmistetta.

 

Riippuen vauvan ruokintatavasta muita kustannuksia saattaa syntyä imetyksen apuun liittyvistä tarvikkeista, kuten rintapumpusta sekä tuttipulloista. Äidinmaidon korviketta ruokailevan vauvan korvikekulut ovat alkaen noin 2 € päivässä. Mikäli korvikkeeseen liittyy erityistarpeita, erityiskorvikkeiden hinta voi olla jopa 10 € / vrk (kuten lehmänmaitoallergisille suunnattu korvike). Kuukaudessa korvikekulut voivat vaihdella n 60 € – 300 €, vuodessa 500 € – 2700 € (huomioitu hinta-arviossa iän myötä muun ravinnon aloittaminen). Mahdolliset imetykseen tai pulloruokintaan liittyvät tarvikekulut ovat arviolta välillä 10 € – 150 €.

 

Vauvalle suunnatut sose- /valmisruoat voivat tuoda noin 1- 2 € ateria kustannukset kiinteiden aloittamisen jälkeen, joka voi tarkoittaa noin 5 € päiväkustannuksia (itse tehden kulut jäävät 1,5 -2 € päivätasolle). Vauvan ruokailukulut siis 6 kuukauden iästä alkaen n 45 – 150 € kuukaudessa, eli puolen vuoden ajalta noin 270 € – 900 €.

 

Vaippakuluissa voi säästää suosimalla kestovaippoja kertakäyttöisten rinnalla. Kestovaippoja saa monipuolisen paketin noin 50 -100 € hintaan käytettynä, joita voi käyttää jopa ensimmäisen vuoden ajan. Riippuen vaippamerkistä ja vaihtotiheydestä, kertakäyttövaipat kustantavat päivässä 1 – 2 €, eli 30-60 € kuukaudessa. Vaippakulut ovat siis vuodessa 100 – 720 € (kestovaipat – kertakäyttövaipat).

 

Muita peruskuluja voivat olla tutit, puhdistuspyyhkeet, hammasharja, hammastahna, ksylitolpastillit sekä perusrasva. Kustannukset karkeasti 10-120 € vuoden aikana.

 

Muita vapaaehtoisia kuluja voi syntyä esimerkiksi valokuvauksista (n 70-150 €/ valokuvaus) sekä nimiäis-/ristiäisjuhlista n 100 € – 500 €. Lisäksi vauvan lelut, kirjat ja virikkeet tuovat hankintakuluja. Näitä on kuitenkin saatavilla paljon käytettynä jopa maksutta, kustannukset 0 – 100 €.

 

Jos vauva aloittaa päivähoidon vauvavuonna, hoitokulut ovat korkeimmillaan noin 300 € kuukaudessa. Jos päivähoito aloitetaan vanhempain vapaan päätyttyä n 9 kk iässä, päivähoitomaksuja kertyy vauvavuonna hieman alle 1000 €.

 

 

Lataa Rahabalanssi® Odottajan talous -työkirja.

Ennakoiva, selkeä ja testatusti toimiva tapa suunnitella taloutta uudessa elämäntilanteessa, jotta perheenlisäyksestä voisi nauttia huolettomammin. 

 

Mitä meillä esikoisen vauvavuosi kustansi?

 

Esikoisemme oli perusterve vauva, joka käytti kestovaippoja 90 % ja oli täysimetetty lähes 6 kk ikään. Esikoiselle otettiin laaja terveysvakuutus jo odotusaikana. Sairaalakulut olivat aiemmin mainitut 343 €. Hankintoja teimme rattaiden, hoitopöydän sekä turvakaukalon muodossa, vaatteita ostin uutena maltillisesti, enemmän saimme käytettynä tai lahjaksi. Odotusaikana äitiysvaatteita ostin itselleni sekä myöhemmin imetysvaatteita. Odotusaikaiset ja vauvavuoden hankinnat kokonaisuudessaan olivat noin 2700 €. Lisääntyneet kustannuksemme olivat siis 1 vuoden ja 9 kuukauden aikana perheenlisäyksen myötä alle 3000 €, joka muutettuna kuukausi tasolle on noin 130 €.

 

Kun tein esikoisestani maaliskuussa 2017 positiivisen raskaustestin, tein talouden haltuunoton ja säästösuunnitelman. Odotusaikana ja vanhempainvapaalla säästin tuleviin tarpeisiin ja hoitovapaata ajatellen 400 € kuukaudessa. Ehdin säästää kaikkiaan 17 kuukautta, eli 6800 € muuttuvaa tilannetta varten. Tästä summasta osa kului hankintoihin ja sairaalamaksuihin, mutta 4000 € puskuri oli turvanani hoitovapaan alettua

 

Perheenlisäyksen ja ensimmäisen vauvavuoden todellisten lisääntyvien kustannusten määrään vaikuttaa moni tekijä. Hankintaanko kaikki tarpeet uutena vai käytettynä. Saadaanko tavaraa ja vaatetta lainaan tai lahjaksi, vai kuluttaako jokainen hankinta omaa tilin saldoa. Ruokaileeko vauva äidinmaitoa vai äidinmaidon korviketta? Syökö vauva itsetehtyä vai valmista ruokaa? Onko vauvalla allergioita tai perussairauksia? Onko odotusaikana lisäseurannan tarvetta ja miten synnytys sekä lapsivuodeaika sujuvat?

 

Jos summaa mahdolliset vähimmäiskulut ja enimmäiskulut raskausajan ja ensimmäisen vauvavuoden kulut vaihtelevat noin 1400 eurosta jopa yli 13 000 euroon. Jos summaa ajattelee kuukausitasolla, eli 1 vuoden ja 9 kk ajan, summa olisi kuukaudessa 67 € – 620 €.

 

Toisin sanoen hankinta- ja vaatevalinnoillasi voit vaikuttaa paljon, vaikka vauvan ominaisuuksia tai odotusajan sujuvuutta ei voi tietää. Mahdollisuuksien mukaan tarpeellisia asioita kannattaa pyytää lahjaksi. Suosi käytettyä ja hanki tarpeeseen. Mieti millaisella säästösuunnitelmalla voisit säästää esimerkiksi 9 kuukauden odotuksen aikana 2000 € vauva vuotta varten? On helpompi aloittaa ajoissa.

 

Tulen erikseen kirjoittamaan lapsiperheen taloudesta yksinhuoltajataloudessa sekä perhevapaiden vaikutuksista eläkekertymään.

 

– Jenna

 

Ps. Tilaa uutiskirje, niin saat sähköpostiisi linkin myös uusista blogipostauksista sekä Vanhemmuus ja raha- artikkeleista.

 

Lue myös antamani asiantuntijahaastattelu teemaan liittyen luettavissa: OP Media

0 kommenttia

Jenna Mattila

Taloudellisen hyvinvoinnin asiantuntija, tietokirjailija ja kouluttaja, jonka missiona on saada taloudellisen hyvinvoinnin näkökulma osaksi kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin määritelmää ja tarjota tukea ja keinoja vahvistaa tätä yhteiskuntatasolla.

Uutta blogissa

Miksi veroista pitäisi kiinnostua?

Miksi veroista pitäisi kiinnostua?

Verot ovat mielikuvassa monesti kankea, tylsä ja pakollinen paha. Samalla verotus on aihe, joka koskettaa aivan jokaista ja jokaisen arkea niin tuloverotuksen, pääomatuloverotuksen kuin arvonlisäveronkin puolesta. Kaikkeen missä raha liikkuu liittyy verotus.  ...

lue lisää

Arkisto

Onko sinulla kysyttävää, lähetä viestiä!

4 + 9 =

Paranna taloudellista hyvinvointiasi

Ota taloutesi haltuun!