Rahabalanssi®

Säästäminen, budjetointi, rahataidot, sijoittaminen 

Rahabalanssi™ sijoitussuihku – mitä verottaja vie?

mennessä | 20.10.2020 | artikkeli, Blogi, rahataidot, Rahatietoa, säästäminen, sijoittaminen, Sijoitussuihku, tavissijoittaja, vauraus, Verot | 0 Kommenttia

Olen aloittanut blogin vanhalla alustalla “tavissijoittaja” juttusarjan, johon olen kirjoittanut osakesijoittamisen aloittamisesta sekä korkoa korolle -ilmiöstä. Lue Tavissijoittaja – starter kit – osakesijoittaminen ja Tavissijoittaja – mikä ihmeen korkoa korolle?

Instagramin puolella aloitin sijoitussuihku nimisen juttusarjan, jonka tavoite on antaa helppotajuista tietoa sijoittamisesta. Laajennan Rahabalanssi™ sijoitussuihkun myös blogin puolelle ja korvatkoon tämä aikaisemman ajatuksen tavissijoittaja- sarjasta.

*Nordnet mainoslinkki” 

”Sijoittamiseen osake- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.”

Kun puhun sijoittamisesta, nousee säännöllisesti kysymyksiä verotukseen liittyen. Muistutan, että en ole verotusasioiden asiantuntija. Olen kuitenkin tarkastanut tiedon oikeellisuuden ja ajantasaisuuden 20.10.2020 verohallinnon sivuilta. En käsittele tässä yritysten verotusta, kerron ainoastaan yksityissijoittajaa koskevasta verotuksesta kotimaassa. Tämä ei ole myöskään tyhjentävä artikkeli. Olen pyrkinyt avaamaan kapulakieltä selkeämpään muotoon.

Siinä missä ALV pitää maksaa aina, niin myös verot tuloista. Verotus on jaoteltu ansiotuloveroihin ja pääomatuloveroihin. Ansiotuloverotukseen lukeutuvat palkkatulot ja etuudet, kuten Kelan tuet, työttömyyskorvaukset ja kuntoutustuet. Pääomatuloina verotetaan omaisuuden eli varallisuuden tuottamat tulot. Jos vuokraat esimerkiksi auton peräkärryä, mökkiä, asuntoa, maksat vuokratuloista verot. Pääomatuloveroprosentilla verotetaan myös muu sijoitusvarallisuus, kuten osakkeista, rahastoista, hyödykkeistä ja asunnoista/kiinteistöistä saatu tulo ja tuotto. Siinä missä ansiotulot verotetaan progressiivisesti, eli tulojen kasvaessa veroprosentti kasvaa, pääomatulojen verotus on oikeastaan varsin selkeä ja yksinkertainen.

Pääomatulojen veroprosentti on 30 – 34 %, riippumatta onko ansiotuloveroprosenttisi 0 vai 50 %.

Pääomatulot verotetaan 30 % aina 30 000 euroon saakka. Yli 30 tuhannen euron pääomatuloista verotetaan 34 %. Näin ollen saat sitten tuloa 100 € tai 29 999 € maksat saman 30 % veroa. Kuitenkin pääomatuloista on mahdollisuus vähentää verotuksessa tulonhankkimisvähennyksinä kuluja, joita omistamiseen, myyntiin tai tulon hankkimiseen liittyy. Pääomatulojen verotettavasta osuudesta on myös vähennettävissä tappiot.

Mitä on mahdollista vähentää?

Tulonhankkimismenoja voivat olla esimerkiksi arvopapereiden säilytyskulut (arvo-osuustilin maksu), merkintäpalkkiot ja hallinnointipalkkiot (näissä on 50 € omavastuu). Myös puhelinlaskut, nettiyhteydet sekä työhuonevähennys voivat olla vähennyskelpoisia, riippuen sijoitustoiminnan laajuudesta. Nämä tulee voida osoittaa liittyvän sijoitustoimintaan. Lisäksi ammattikirjallisuus kuten asuntosijoittamiseen tai osake/rahastosijoittamiseen liittyvät tulonhankkimiseen ja ovat vähennyskelpoisia.

Sijoitusasuntoon liittyvät lainan korot, vastikkeet, vesimaksut, mahdolliset vakuutukset, matkakulut, välittäjäpalkkiot, remonttikulut ja muut huoltokulut ovat vähennyskelpoisia kuluja. Mikäli vuokrattavan asunnon laina on tavanomainen asuntolaina, koroista vähennyskelpoista on 15 %, jos taas tulonhankkimislaina, vähennyskelpoista ovat korot 100 %. (Jos siis vuokraa oman asuntonsa, kannattaa laina muuttaa tulonhankkimislainaksi).

Sijoitusasunnosta kulut voivat olla vähennyskelpoisia vasta myyntivaiheessa. Hoitovastike on vähennyskelpoista niiltä kuukausilta, kun asunto on vuokrattuna. Asuntoon saattaa kohdistua myös taloyhtiön velkaa eli pääomavastiketta, jota maksetaan rahoitus- tai korjausvastikkeena. Mikäli vastikkeet on taloyhtiön kirjanpidossa tuloutettu, voidaan kulut vähentää vuokratuloista. Mikäli laina taas on rahastoitu, voidaan vähennykset huomioida vasta myyntivaiheessa. Sillä on väliä vähennysten ajankohtaan remontoitko ennen vai jälkeen vuokrasuhteen solmimisen. Jos asuntoa remontoidaan asunnon ollessa vuokrattuna, voidaan remonttikulut vähentää saman vuoden vuokratuloista, jos remonttikulut syntyvät ennen vuokrasuhdetta, voidaan kulut vähentää myyntivoitosta.

Mitä merkitystä vähennyksillä on verotuksessa?

Silloin kun varallisuuden hankinnasta, säilyttämisestä tai ylläpidosta syntyy kuluja ovat nämä vähennyskelpoisia. Vähennykset siis vähentävät lopullisen verotettavan tulon suuruutta. Menot vähennetään aina voitosta.

Marja vuokraa asuntoa 600 € hintaan. Asunnosta hän maksaa 250 € yhtiövastiketta ja 80 € asuntolainan korkoja. Lainaa Marja maksaa asunnosta 300 €. Lisäksi vuokrasuhteen aikana Marja maalaa asuntoa 500 € arvosta.

Vuodessa Marja saa asunnosta 600 € × 12 = 7 200 € tuloja.

Vähennyskelpoisia menoja ovat vastike, asuntolainan korot sekä kunnostuskulut eli (250 € + 80 €) × 12 + 500 € = 4 460 €

Verotettavaa pääomatuloa Marjalla on vuodessa siis 7 200 € – 4 460 € = 2 740 € , josta verot 30 % on 822 € vuodessa.

Miten rahaston ja osakkeiden verotus?

Rahastoista tai osakkeista ei mene veroa vaikka arvo nousee. Ainoastaan myynnin tai osinkojen maksun yhteydessä verojen maksu tulee ajankohtaiseksi.

Rahastoista ja osakkeista verotetaan aiemmin mainitulla pääomatuloverotuksella, mutta pörssiyhtiöiden osingoista 15 % on verovapaata tuloa. Näin ollen veroprosentti pörssiyhtiöiden osingoissa on 25,5 % (pääomatulovero-% ollessa 30) tai 28,9 % (kun vero-% 34). Kuitenkin uusi osakesäästötili (josta kirjoitin hieman Tavissijoittaja – starter kit – osakesijottaminen -tekstissä) tuo poikkeuksen tähän.

Osakesäästötilillä verot maksetaan vasta, kun varat nostetaan tililtä. Tällöin verot maksetaan pääomaverotuksen mukaan riippumatta nostetaanko tililtä osinkotuloista vai myynnistä tulleita varoja. Tällä järjestelyllä pyritään tehostamaan korkoa korolle vaikutusta, kun osingot voidaan sijoittaa uudelleen ilman verojen maksua välissä.

Osakkeiden ja rahastojen ostohinnan ja myyntihinnan erotus on luovutusvoittoa tai -tappiota, joka huomioidaan pääomaverotuksessa. Lisäksi aiemmin mainittuja hankintamenoja voidaan vähentää voitoista. Laskelmissa käytän vain voiton ja tappion laskelmia selkeyden vuoksi.

Jos ostetaan rahastoa A kaikkiaan 1 300 € ja myydään 4 300 € jää verotettavaa tuloa 4 300 € – 1 300 € = 3 000 €, josta verojen osuus 900 € (veroprosentin ollessa 30%).

Jos taas rahastoa B ostetaan 1 400 € ja myydään 500 € syntyy luovutustappiota 500 € – 1400 € = – 900 €.

Luovutustappiot on vähennettävissä pääomatuloista (jos samana vuonna ei ole pääomatuloja, huomioidaan tappiot seuraavan 5 vuoden aikana kaikista pääomatuloista).

Aiemmassa tilanteessa henkilön ostettua ja myytyä rahastoja A ja B esimerkin mukaisesti, 3 000 € myyntivoitosta vähennetään 900 € myyntitappio, jolloin verotettavaksi jää 2 100 €. Veroja tästä siis lopulta menee 630 € (veroprosentti 30 %).

Osakkeissa on todellisen myynti ja ostohinnan lisäksi käytössä hankintameno-olettama. Hankintameno-olettama nimensä mukaan olettaa ostohinnan tietynlaiseksi. Jos osaketta on omistanut alle 10 vuotta, hankintameno-olettaman mukaan ostohinta on 20 % myyntihinnasta. Jos omistusaika on yli 10 vuotta on oletus ostoarvo 40 % myyntiarvosta. Hankintameno-olettaman ja todellisen ostokulun suhteen verottaja on myötämielinen ja käyttää sitä arviota, joka on edullisempi sijoittajalle.

Ostin vuonna 2010 osaketta A vuonna  1 200 € hintaan. Myyn osakkeet 4 300 €. Tällöin luovutusvoitto olisi 4 300 € – 1 200 € = 3 100 €, josta 30 % veroa olisi 930 €.

Kun otetaan mukaan hankintameno-olettama tilanne olisi seuraava: Myyn hinnalla 4 300 € vuonna 2019, eli alle 10 vuoden omistuksen jälkeen, jolloin hankintameno-olettama olisi 20 % myyntihinnasta eli 860 €. Koska todellinen hankintahinta on ollut suurempi verotetaan todellisen hankintahinnan ja myyntihinnan erotuksen mukainen luovutusvoitto.

Jos myyn osakkeet 4 300 € vuonna 2021, hankintameno-olettaman mukainen hankintahinta on 1 720 €. Tällöin myyntivoitto lasketaan hankintameno-olettaman mukaan, eli 4 300 € – 1 720 € = 2 580 €, verojen osuus on tällöin 774 €.

Mikäli rahastoja tai osakkeita myy vuodessa alle 1 000 €, ei vähennyksiä voida vähentää. Alle 1 000 € kokonaismyynnistä kalenterivuoden aikana ei tarvitse myöskään maksaa veroja, riippumatta siito onko myynnissä myyntivoittoa.

Ostat osakkeita B 400 € hintaan ja myyt ne 950 € hintaan. Et maksa tällöin veroja 550 € voitto-osuudesta. Jos arvo olisi 1 050 €, olisi verotettava tulo 650 €, eli verojen osuus 195 €.

Onko osakkeen ostoajankohdalla merkitystä?

Aiemmin esittämäni hankintameno-olettaman lisäksi arvo-osuustilin osakkeiden myynnissä on käytössä FIFO -periaate. FIFO tarkoittaa first in – first out, eli myydessä myyt ensin myyntikohteen vanhimmat kyseisen arvo-osuustilin osakkeesi.

Ostan 1/2009 osaketta P 100 kpl yhteensä 1 000 €. Ostan 3/2009 osaketta P 50 kpl yhteensä 600 €. Ostan 2011 osaketta P 120 kpl 1 800 € hintaan. Minulla on siis osaketta P kaikkiaan 3 400 € arvosta ja yhteensä 270 kpl.

Vuonna 2020  Osakkeiden P kokonaisarvo on salkussani 6 750 € ja osakkeita on sama 270 kpl. Haluan myydä 100 kpl. Nämä 100 kpl ovat ne, jotka ostin 1/2009.

Myyntihetkellä yhden osakkeen arvo on 25 € eli 100 kpl 2 500 €. Hankintahinta oli kyseiselle 100 kpl erälle 1 000€. Omistusaika on yli 10 vuotta, jolloin hankintameno-olettaman mukainen ostohinta on 40 % myyntiarvosta, joka on 1 000 €, eli tässä tapauksessa sama kuin hankintahinta. Verotettava tulo on siis 2 500 € – 1 000 € = 1 500 €, josta vero (30 %) on 450 €.

Miten käytännössä verot maksetaan?

Verottaja saa tiedon kotimaisten pankkien ja välityspalveluidentarjoajien kautta sijoitusvarallisuudesta. Arvo-osuustilillä olevien osakkeiden osinkotuloista verot pidätetään usein automaattisesti. Riippuen pankista tai palveluntarjoajasta saatetaan myös luovutusvoittojen veroja pidättää automaattisesti. Tietojen kaupoista ja kuluista pitäisi päätyä verottajalle, mutta sijoittajalla on aina ilmoitus- ja tarkastamisvastuu. Vaikka myynti olisi alle verotettavan 1 000 € rajan, tulee nämä ilmoittaa veroilmoitukseen. Kaikkien pääomatulojen vähennyskelpoiset kulut tulee ilmoittaa (ja/tai tarkastaa) itse veroilmoitukseen. Verot pääomatuloista voi maksaa esimerkiksi ennakkoveroina suoraa verottajalle tai maksaa jäännösveroina eli mätkyinä. Verojen suuruuden pystyy arvoimaan ja laskemaan tulojen – vähennysten perusteella. Pääomatulojen verot voi siis maksaa kerran vuodessa tai useammin ennakkoveroina. Mikäli vähennyksiä syntyy enemmän, mitä on ennakkoveroja maksaessa huomioitu, ylimääräiset verot maksetaan takaisin palautuksina kuten ansiotuloissakin.

Jäikö sinulle epäselvyyttä pääomatulojen verotuksessa?

 

0 kommenttia

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Jenna Mattila

Mottoni on "ei ne isot tulot vaan tietoiset menot". Olen 30-vuotias vaimo, yrittäjä ja piensijoittaja sekä hifisti pihi kotiäiti.

Uutta blogissa

7 syytä rakastaa Exceliä

7 syytä rakastaa Exceliä

Edellisessä postauksessani lupasin kertoa, miten Excel pitää talouteni raiteillaan. Kuten kerroinkin, aloin pyörittää talouteni lukuja Excelissä, kun tuloni putosivat joitakin vuosia sitten opintovapaan alkaessa. Kun en halunnut syödä sinä aikana säästöjäni, piti...

lue lisää
Miten päädyin ulosottoon?

Miten päädyin ulosottoon?

   Mitkä ovatkin olleet syitä velkaantumiseen tai jopa ulosottoon joutumiseen, niillä ei ole tässä hetkessä merkitystä. Jokainen voi vaikuttaa, miten tästä eteenpäin korttinsa pelaa.  Velat on kuitenkin maksettava ja minun kohdalla se tapahtuu ulosoton kautta....

lue lisää

Arkisto

Paranna taloudellista hyvinvointiasi

Ota taloutesi haltuun!