Kuva: Canva.com

Eläke on kaikilla odotettavissa, kaikki eivät sitä kuitenkaan ajattele ajoissa.

Kysyin Instagramissa seuraajiltani ajatuksia eläkkeestä. Vastaajia oli 160.

Vain 58 % tiesi oman eläkekertymänsä ja sen mukaisen eläkkeen ennusteen.

Jopa 69 % oli huolissaan eläkeajan taloudellisesta tilanteestaan

Vastaajista 76  % on aloittanut omatoimisen varautumisen eläkettään ajatellen

Vain 26 % luottaa nykyisen eläkejärjestelmän tuottavan ennusteen mukaisen eläkkeen.

Eläkkeelle jäädessä tulot tulevat putoamaan. Erilaisilla eläkelaskureilla voi arvioida tulevan eläkkeen suuruutta ja saada kuvaa siitä, minkä verran tulisi olla omaa varallisuutta, jotta elintasoa ei tarvitse laskea. Suomalaisilla varallisuutta on usein omistusasunnon muodossa, mutta sen realisoiminen harvoin on mielekästä, jos tarvitaan rahaa esimerkiksi yllättäviä kuluja varten.

Omistusasunnon muuttaminen tulonlähteeksi voi onnistua osittaisella vuokraustoiminnalla, mutta sen mahdollisuudet ovat kuitenkin rajallisia. Lisäksi omistusasunto tuo taloudellista vastuuta muun muassa kunnostustarpeiden myötä.

Naisia huolettaa oma toimeentulo eläkeiässä, josta kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore tutkimus. ETK tutkimuksen tuloksia on julkaistu 7.1.2021. Lue lisää tästä. Artikkelin mukaan naisista neljä viidestä kokee huolta toimeentulostaan, kun taas miehistä vastaavaa kokee kaksi kolmesta. Yhtä lailla eläkeiän toimentulo herättää väestössä huolta.

Naisten keskimääräinen eläke on miehiä pienempi muun muassa pienemmän keskimääräisen palkkatason vuoksi. Nainen on usein myös se, joka on pidempään poissa työelämästä perheenlisäyksen takia, joka voi vaikuttaa niin lopulliseen eläkekertymään kuin hitaampaan palkkatason kehittymiseenkin.

Talouden hallinnan ja taloudellisen hyvinvoinnin kannalta keskeistä on tulojen ja menojen oikea tasapaino. Menot on oltava tuloja pienemmät, jotta talouteen jää säästövaraa ja siten pelivaraa esimerkiksi lisääntyville arjen kustannuksille tai yllättäville menoille.

Eläkkeelle jääminen laskee tulotasoa merkittävästi, jolloin totutun elintason ylläpitäminen vaatisi lisää tuloja tai olemassa olevaa varallisuutta ja sen käyttöä. Yksi ihmisen hyvinvoinnin keskeinen tekijä on hallinnan tunne omaan elämään, johon liittyvät keskeisesti vaikuttamisen mahdollisuudet. Jos oma toimeentulo rakentuu esimerkiksi takuueläkkeen ja asumisen tukien varaan, voi koettu pienituloisuus heikentää vaikuttamisen mahdollisuuksia. Tämä taas voi lisätä stressiä taloudellisesta tilanteesta ja näin heikentää hyvinvointia ja koettua elämänlaatua.

Aina ei ole aikaa ja tilaa varautua, silloin on rakennettava mahdollisimman hyvää sillä mitä on.

Pidän eläkeläisten asemaa pienituloisten joukossa taloudellisen hyvinvoinnin kannalta haavoittuvaisena, sillä näkymiä tulojen kasvamiseen ei välttämättä ole. Ikääntyessä työ- ja toimintakyky luonnollisesti laskee, joka voi ehkäistä lisätulojen hankkimista. Jotta tulotaso riittäisi menojen kartoittamiseen tulojen kasvattamisen ohella menojen karsiminen auttaa lisäämään säästövaraa. Lisätuloja voi myös hankkia vuokraamalla omaisuuttaan, kuten peräkärryä, mökkiä tai harrastusvälineitä, jolloin tulot eivät vaadi aktiivista työtä.

Ihmisen ikääntyessä työ- ja toimintakyky alkavat heikentyä, jonka myötä todennäköisyys eri sairauksille lisääntyy. Tämä kasvattaa myös terveysmenojen todennäköisyyttä. Toisaalta eläkeikään voi varautua työuran aikana erilaisilla toimenpiteillä, kuten varallisuuden kehittämisellä, jotka voivat madaltaa esimerkiksi asumisen kustannuksia (velaton omistusasunto).

Silloin kun on aikaa toteuttaa kaikki haaveet,

on tympeää, jos ei ole varaa.

Eläkkeellä on usein työelämää enemmän aikaa käytettävissä, joka toisaalta voi lisätä mahdollisuuksia säästää arkikuluissa esimerkiksi kasvattamalla vihanneksia, korjaamalla ja huoltamalla olemassa olevia tavaroita ja vaatteita sekä leipomalla ja valmistamalla ruokaa itse. Omasta osaamisesta voi myös kehittää pientä lisätuloa myymällä käsitöitä tai leipomuksia.

Mitä varhaisemmassa vaiheessa asioihin alkaa varautua, sen yksinkertaisemmilla toimilla pääsee toivottuun tilaan. Esimerkiksi pyrkimys velattomuuteen ennen eläkeikää auttaa pitämään välttämättömien elinkustannusten tasoa maltillisempana. Lisäksi erilaisilla säästämisen sekä sijoittamisen toimilla on mahdollista paikata myöhemmin eläkkeellä syntyvää tulojen laskua.

Kuitenkaan aina ei ole ollut mahdollisuutta varautua ennakkoon, joskus eläkkeelle siirtyminen tapahtuu työkyvyttömyyden kautta jo huomattavasti vanhuuseläkettä aiemmin. Riippuen terveydentilasta ja toimintakyvystä myöskään lisätulot eivät aina ole mahdollisia.

Elämisen kulujen uudelleen ohjaaminen ja tarkastelu voi joskus olla ainoa ratkaisu saada tulot riittämään elämisen kuluihin. Kulujen karsimisessakin tietoinen ja omaehtoinen kulujen karsiminen on mielekkäämpää, kuin tulojen jo pudottua pakotettu karsinta. Oman elämisen kulurakennetta on siis hyvä tarkastella jo ennen eläkeikää ja tarkoituksellisesti alkaa ohjaamaan menorakennetta tulevaan elämäntilanteeseen sopivammaksi. On tärkeää pohtia ne osa-alueet, jotka ovat itselle merkityksellisimpiä ja pyrkiä panostamaan näihin.

Suosittelemani toimenpiteet taloudellisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi:

1. Selvitä eläkekertymäsi, peilaa sitä nykyisiin menoihisi, millainen on lopputulema?
2. Laske menoistasi välttämättömät menot*, riittääkö eläke kattamaan nämä?
3. Laske mikä olisi vaadittava summa nykyisen elintasosi kattamiseksi. Toisin sanoen mikä on se potti, joka tulisi varata, jotta elintasoa ei tarvitsisi laskea.
4. Mistä sinä unelmoit? Pyri mahdollistamaan itsellesi merkityksellisiä asioita ja täyttämään näillä arkea. Työelämän jääminen taakse voi joskus luoda merkityksettömyyden ja tyhjyyden sekä yksinäisyyden tunnetta arkeen. Luo uusi mielekäs arki itsellesi.

Esimerkki tulojen muutoksesta ja säästötarpeesta:

Tulot 2000 €/ kk nettona, elintason mukaiset menot 2000 €/ kk.

Eläke 1300 € / kk nettona, jolloin lisätulojen tarve olisi noin 700 € / kk.

Näin ollen vuosittainen lisätulotarve olisi n 8400 €. Jos eläkkeelle jäädään esimerkiksi 68- vuotiaana ja lisätulon tulisi kattaa 84- vuotiaaksi (naisen keskimääräinen elinajanodote), tulisi lisäpotin olla 134 400 € (tässä ei oteta huomioon mahdollisia veroja ja inflaatiota).

Esimerkin mukainen potti voidaan säästää 50- vuotiaasta säästämällä 622 €/ kk 18- vuoden ajan. Varallisuutta voi kehittää ja kerryttää säästämisen ja sijoittamisen keinoin. Tilitalletuksena varallisuuden pitäminen johtaa rahavarojen ehtymiseen, kun taas sijoittamalla rahavarat voidaan saada riittämään siten, ettei sijoitettu pääoma itsessään lopu.

Jos varallisuus kerrytetään sijoittamalla arvopapereihin, kuten osakkeisiin tai rahastoihin, 310 € kuukausisäästö riittää tuottamaan 18 vuodessa vaadittavan lisäpotin. Jos sijoitettava summa olisi 356 € / kk tällä lopullinen potti olisi noin 271 656 €.

Laskelmiin on käytetty Helsingin pörssin viimeisen 15 vuoden aikaista keskimääräistä 7 % vuosituottoa. Laskelma ei huomioi inflaatiota tai verotusta. Sijoittaessa on muistettava, ettei mennyt ole tae tulevasta ja sijoittamiseen liittyy myös riskejä pääoman supistumisesta tai menettämisestä.

*Välttämättömiin menoihin lasketaan yleensä asumiskulut, puhelinlasku, internet, välttämätön liikkuminen, terveysmenot ja ruokakulut sekä talous- ja hygieniatarvikkeet. Tuo summa olisi niin sanotusti kädestä suuhun elämistä.

-Jenna

Jos tarvitset apua tai tukea omiin laskelmiisi, varaa aika konsultaatioon [email protected]. Konsultaatio toteutetaan:  Yksilötapaaminen (60 min, etäyhteys)