Rahabalanssi®

Säästäminen, budjetointi, rahataidot, sijoittaminen 

Lapsen taloudelliset oikeudet ovat aikuisen velvollisuuksia. Mitä sanoo DVV?

mennessä | 15.11.2022 | Blogi, Rahabalanssi-blogi

Vietämme 14.11 alkaen lasten oikeuksien viikkoa ja tuntui hyvin ajankohtaiselta nostaa esiin lapsen oikeudet omiin varoihinsa!

 

Pääsy lapsen varoihin, ei anna oikeutta lapsen varoihin.

 

Jos lapselle on säästetty varallisuutta, vanhempi ei voi siirtää varoja itselleen. Vaikka syynä olisi estää lasta itseään käyttämästä varoja holtittomasti. Alaikäisen varoja ei voida suojata henkilöltä itseltään hänen tullessa täysi-ikäiseksi.

 

Lapsen talouskasvatus on osa vanhemmuutta. Perheissä voi olla erilaisia tapoja ja kasvatuksellisia näkökulmia, mutta lapsen varojen hoitaminen ei ole näkemyksellinen kysymys vaan juridinen kysymys. Vanhemmat saattavat jopa väärinkäyttää alaikäisen varoja osaltaan tiedon puutteen vuoksi. Lapsen varat ovat alaikäisen omia, mutta vanhempi toimii alaikäisen edunvalvojana ja hänen tehtävänsä on huolehtia lapsen varoista erityisen huolellisesti ja suunnitelmallisesti. Lapsen varoja ei tule käyttää muun perheen asioiden kustantamiseen tai alaikäisen elatukseen.

 

Helmi-maaliskuussa 2022 keräsin seuraajieni kokemuksia muun muassa Instagramini kautta. Lisäksi olen seurannut yleisesti keskustelua lapsen varojen käyttöön ja hoitamiseen liittyen ja näiden perusteella olen huomannut, että lapsen varojen hoitoon liittyy käsityksiä siitä, että ”meidän perheen tapa” on täysin itse valittavissa. Oikea osoite aina lapsen varoja koskevissa kysymyksissä on Digi- ja väestövirasto, tutustu DVV.

 

Koska lapsen varojen hoitaminen ja siihen liittyvät virheelliset käsitykset tuntuivat erittäin tärkeältä korjata ja selvittää, päädyin toteuttamaan Taloustaidon ”Lapset ja raha” -vlogiini jakson aiheesta. Jaksoa varten sain vastauksia kysymyksiini suoraa Digi- ja väestötietoviraston holhoustoimen erityisasiantuntijalta Mikaela Björklundilta. Lisäksi lapsen varallisuuteen liittyen minua kiinnosti, voiko lapselle ostaa sijoitusasunnon. Youtube- vlogiin käsittelin aihetta helposti ymmärrettävästi ja havainnollistavasti. Katso: Pikavippi lapsen säästöpossusta. Ethän tee näin! (kesto 13:20)

 

Kuten videolla, niin tässäkin tekstissä käsittelen asioita yleistasoisesti. Lähes kaikessa löytyy aina jokin poikkeavampi ratkaisu, joten on tärkeää muistaa, että epäselvissä tilanteissa, tutustu ensisijaisesti DVV:n verkkosivuihin. Jos vastaus ei löydy verkosta, löytyy sivuilta yhteystiedot esimerkiksi holhoustoimen puhelinpalveluun. Verkossa toimii myös chat-palvelu.

 

Keskeinen alaikäisen varoihin liittyvä asia on se, että lapsen alaikäisen varat ovat aina hänen varojaan, vaikka vanhemmalla niihin olisikin edunvalvoja roolissaan täysi pääsy. Varat tulee käyttää aina lapsen edun mukaisesti. Jos tarkastellaan täysi-ikäisen edunvalvontaa, on monelle täysin selkeä asia, ettei varoja voida käyttää muihin, kuin henkilön omiin tarpeisiin ja kuluihin. On myös selvää, ettei henkilön varoja voi lainata itselleen tai siirtää muualle. Alaikäisen tilanteessa käytännössä olen kohdannut tilanteita, joissa käsitys siitä, mihin lapsen omia varoja voi käyttää on osin virheellinen.

 

Ei ole tavatonta, että lapsilisät ohjautuvat lapsen omalle tilille, josta varoja käytetään lapsen omiin menoihin. Tavanomaisesta edunvalvonta tilanteesta poiketen, lapsen varoja ei tule käyttää lapsen omiin elantomenoihin, sillä vanhemmilla on lapseen kohdistuva elatuksen velvollisuus. Myöskään alaikäisen saamia tuloja, perintöä tai esimerkiksi perhe-eläkettä ei tule ohjata lapsen elatukseen tai tavanomaisiin kuluihin.

 

Jos perheen elatuskyky on alentunut, voi lapsen varoja joutua käyttämään myös lapsen elatusmenoihin. Lapsen varoilla ei kuitenkaan voi kustantaa muiden perheenjäsenten menoja tai maksaa perheen laskuja. Alentuneeksi elatuskyvyksi ei riitä esimerkiksi vanhemman taloudenhallinnan haasteet tai ylikulutus, mikäli taloutta tarkastellen elatuskykyä pitäisi olla. Vanhemman tehtävä on ensisijaisesti asettaa kulutus ja elintaso sopivalle tasolle, ennen lapsen varojen käyttöä. Korkeat asumisenkulut tai arvokkaat harrastukset eivät siis ole suoraan syy käyttää alaikäisen omia varoja. Jos toimeentulo on vaarantunut, voi olla tarve viimesijaiseen toimeentuloa turvaavaan etuuteen, eli toimeentulotukeen. Tällöin lapsen omia varoja huomioidaan tietyltä osin lapsen elantomenoissa. Aiheesta olen tehnyt jakson, katso: Lapsella on varoja. Apua, saammeko toimeentulotukea? (kesto 12:00)

 

”Lähtökohtaisesti vanhemmat vastaavat alaikäisen lapsensa elatuksesta ja kuluista, jotka aiheutuvat henkilökohtaisista tarpeista, kuten asumisesta, vaatetuksesta, ruuasta, hygieniasta, koulutuksesta, tavanomaisista harrastusmenoista ja terveydenhuollosta. Lapsen elatuksesta annetussa laissa todetaan, että vanhempien elatusvastuun laajuutta arvioitaessa otetaan myös huomioon lapsen kyky ja mahdollisuudet itse vastata elatuksestaan. Eli jos vanhempien elatuskyky on alentunut, esimerkiksi työttömyyden tai sairauden vuoksi, voi alaikäisen säästössä olevia varoja joutua käyttämään hänen elatukseensa. Alaikäisellä ei ole milloinkaan velvollisuutta osallistua vanhempiensa tai muiden perheenjäsentensä elatukseen.” -Mikaela Björklund, erityisasiantuntija, DVV

 

Jos alaikäisen säästöpossuun laittaa rahaa tai siirtää sitä tilille lapsen omiin nimiin, ovat alaikäiselle talletetut varat hänen omaisuuttaan. Alaikäisen varoja käsitellään aina samalla tavalla, riippumatta onko vanhempi itse varojen lahjoittaja tai onko lapselle kerrottu tästä. Jos lapsi saa lahjaksi 50 euron lahjakortin Prismaan, voi hän päättää mitä varoilla tekee. Alaikäisen mielipidettä on tiedusteltava, mikäli hän ikätasonsa mukaan sen kykenee ilmaisemaan ja asian merkityksen ymmärtämään.

 

Esimerkiksi viisi vuotiaalle lapselle jää vanhemman suhteen enemmän harkintaa, mitä lahjakortilla ostetaan kuin 12- vuotiaan lapsen suhteen. Edunvalvojana on tärkeä toimia huolellisesti ja suunnitelmallisesti lapsen varojen suhteen. Koska lahjakortti on käyttövaraa, ei sen lopullinen käyttökohde ole enää edunvalvonnallinen kysymys vaan oikeastaan kasvatuksellinen. Haluaako kannustaa lasta hankkimaan jotain erityisen mielekästä, karkkia vai jakamaan rahan molempiin. Lapsen varojen hoitamisen näkökulmasta on kuitenkin huolehdittava, että lahjakorttia ei lahjoiteta edelleen tai käytetä muiden menoihin.

 

”Alaikäisen tilille talletetut rahat ovat hänelle siirtyneitä varoja. Ne ovat siis alaikäisen varoja eikä niitä voi ottaa myöhemmin takaisin vanhemman käyttöön, vaikka rahat olisivat tämän aiemmin lahjoittamia. Sama koskee myös muuta alaikäiselle lahjoitettua omaisuutta. Lapsilisää maksetaan vanhemmalle korvauksena lapsen elinkustannuksista. Jos lapsilisää säästetään lapsen pankkitilille tai sijoitetaan lapsen nimiin, se muuttuu lapsen omaisuudeksi. Vanhemman on siis hyvä ennakkoon miettiä, säästääkö hän lapsilisät alaikäiselle vai onko niiden käytölle tarvetta.”Mikaela Björklund, erityisasiantuntija, DVV

 

Lasten edunvalvonnan asianmukaista toteutumista valvova holhousviranomainen on Digi – ja väestövirasto, mutta ilmoitusvelvollisuus on edunvalvojilla, eli (usein miten) vanhemmilla. Käytännössä, jos lapsen varallisuus nousee yli 20 000 euron, tulee tästä vuosittainen kirjanpitovelvollisuus ja varallisuus merkitään holhousasioiden rekisteriin. Ilmoitusvelvollisuus varallisuuden määrästä on lapsen edunvalvojilla eli yleensä vanhemmilla.

 

Lapsen varallisuuden käyttöön liittyy muutamia keskeisiä asioita, joissa edunvalvojan tulee hakea lupaa holhousviranomaiselta.

 

Alaikäisen varoja voidaan myös sijoittaa siten, että sijoitustoiminnalla varmistetaan varojen säilymisen varmuus, kohtuullinen tuotto ja riittävä hajauttaminen. Edunvalvoja tekee sijoituspäätökset, mutta 15 -vuotta täyttänyt alaikäinen voi myös päättää itse varoistaan, kuten ansiotuloistaan. Näin olleen 15 -vuotias voisi siis itse sijoittaa varojaan tietyin edellytyksin. Osa siis sijoituskohteista on luvanvaraisia. Jos päädytään sijoittamaan kohteisiin, joka vaatii lupaa, tulee lupa hakea joka kerta erikseen ennen myynti- tai ostotoimeksiantoa. Lupa kustantaa 184 euroa, joten muutamien kymppien tai satastenkaan sijoituskohteisiin lupaa ei kannata lähteä hakemaan.

 

On hyvä muistaa, että lapselle voidaan antaa lahjana myös sellaisia sijoituskohteita, joihin sijoittaminen alaikäisenä vaatisi luvan hakemista. Tämä kuitenkin vaatii sen, että lapselle lahjoitetaan valmiiksi ostettuja sijoitusinstrumentteja tai osakkeita, eikä rahaa näiden ostamiseen.

 

”Edunvalvojan, eli huoltajan tulee hoitaa omaisuutta huolellisesti ja suunnitelmallisesti. Alaikäisten varat tulee myös säilyttää turvallisesti. Varojen lainaaminen ja palauttaminen tällä tavalla, ei voida katsoa olevan alaikäisen edun mukaista. Alaikäisen varojen lainaamisessa syntyy myös esteellisyys, eli edunvalvojana toimiva huoltaja ei voi toimia sekä velallisena että velkojana, edustaen alaikäistä lastaan. Lainan antaminen vaatisi siten edunvalvojan sijaisen määräämistä ja edunvalvojan sijaisen tehtävä on hakea holhousviranomaisen lupa toimenpiteelle. Lupapäätös voi olla myös kielteinen.” Mikaela Björklund, erityisasiantuntija, DVV

 

Erityisesti itseä kiinnosti se, voisiko alaikäinen lapsi olla asuntosijoittaja, ilman, että hän on perinyt asunnon tai se on lahjoitettu hänelle. Asunnon ostaminen vaatii yleensä ulkopuolista rahoitusta ja alaikäisen velan ottamiseen tarvittaisiin lupa holhoustoimiviranomaiselta. Kysyin asiasta Digi- ja väestöviraston lupa-asiantuntijalta Jari Tuomelalta. Tuomelan mukaan alaikäisen lapsen varojen sijoittaminen asuntoon on teknisesti mahdollista. Mutta asiat ovat hyvin tapauskohtaisia eli on mahdoton yksilöidä sitä, milloin tämä olisi  mahdollista.

 

”Tässäkin asiassa meitä ohjaa holhoustoimilain yleiset periaatteet: oikeustoimen tulee olla päämiehen edun mukainen ja lupaharkinnassa on otettava huomioon, mitä holhoustoimilain 37-41 §:ssä säädetään omaisuuden hoitamisesta. Päämiehen varallisuustilanne, sijoituskohteen riskit ja kohtuullisen tuoton vaatimukset ovat mm. sellaisia tekijöitä, joilla on merkitystä luvan myöntämistä harkittaessa. Kun puhutaan sijoitusasunnosta, niin vuokratuoton tulisi kattaa kaikki vuokra-asunnosta aiheutuvat menot, mukaan lukien myös mahdolliset lainanhoitokustannukset ja kaiken tämän jälkeen päämiehelle pitäisi jäädä sijoituksesta vielä kohtuullinen tuottokin.” -Jari Tuomela, julkinen notaari, DVV

 

Keskeiseksi kynnyskysymykseksi lienee nousevan se, voiko asuntoa saada kassavirtapositiivisena ja jos voisi, mistä hankintaan saadaan lainaa. Lainan saaminen edellyttää pääasiallisesti säännöllisiä tuloja. Säännöllistä tuloa voi kuitenkin saada myös alaikäinen esimerkiksi ansiotuloina tai perhe-eläkkeen muodossa. Kuitenkin on hyvä huomioida myös, että vasta 18 -vuotias voi hyödyntää esimerkiksi ensiasunnon hankintaan liittyvää verovapautta. Jos asunto ei olisi omassa asuinkäytössä vaan vuokrattavana kohteena, olisi myös saatavilla tuloilla vaikutuksia opiskelijan etuuksiin. Katso video: Korjataan käsitys: Ei kannata sijoittaa lapselle, ettei hän menetä opiskelijan etuuksia. (kesto 6:18)

 

Kerron alla olevalla videolla tarkemmin sijoituskohteista, joihin voi sijoittaa ilman lupaa ja kohteista, joihin lupa vaaditaan, katso:

 

Lähteet: DVV, Vero.fi  sekä nimetyt asiantuntijat.

0 kommenttia

Jenna Mattila

Mottoni on "ei ne isot tulot vaan tietoiset menot". Olen 32-vuotias vaimo, yrittäjä ja sijoittaja sekä hifisti pihi äiti.

Uutta blogissa

Arkisto

Onko sinulla kysyttävää, lähetä viestiä!

9 + 13 =

Paranna taloudellista hyvinvointiasi

Ota taloutesi haltuun!