Rahabalanssi®

Säästäminen, budjetointi, rahataidot, sijoittaminen 

Taloudella on keskeinen rooli osana työhyvinvointia.

mennessä | 11.1.2021 | artikkeli, Blogi, Rahabalanssi-blogi

Työ- ja toimintakyky sekä työhyvinvointi ovat olleet työurani keskiössä työterveyshoitajana. Kuitenkin yksilötalous ja taloudellinen hyvinvointi ovat ydinosaamistani vuosien takaa. Perustyössäni työterveyshoitajana olen huomannut taloudellisen tilanteen työhyvinvointia heikentäviä vaikutuksia ja vastaavasti terveydentilan vaikutuksen talouteen ja työ- sekä toimintakykyyn. Myös taloudellinen huoli voi pitkittää sairauslomalle jäämistä, jottei tulotaso laske. Lisäksi sairastaminen pidentyessä vähentää tulotasoa. Tämä kokonaisuus on tiedetty, mutta keinot tukea ja kouluttaa parempaan talousosaamiseen niin työnantajilla kuin työterveyshuollollakin ovat vähäiset, ellei kokonaan puuttuvat. Tätä ei myöskään pidetä keskeisenä tehtävänä.

 

Rahataitojen kehittämisellä muun muassa toimivan budjetoinnin ja säästämisen keinoin voidaan edistää taloudellista tilannetta ja hyvinvointia tulotasoon katsomatta. Rahabalanssin toimintaperiaatteita ovat laatu, vastuullisuus ja inhimillisyys.

 

Työurallani työterveyshoitajana olen nähnyt taloudellisen tilanteen myös olevan uupumukselle altistava tekijä, joten vaikutukset ovat monialaiset. Taloudellisen hyvinvoinnin lisäämisellä on elämän hallintaa edistäviä vaikutuksia. Etenkin edellinen koronavuosi on ravisuttanut monen taloudellisen turvallisuuden tunnetta ja tarve lisätä talousosaamista on keskeistä. Vastaavasti tulojen epävarmuus esimerkiksi uudelleen kouluttautumisen tai työttömyyden vuoksi heikentävät hyvinvointia, vaikka nämä ratkaisut tukisivat yksilön työ- ja toimintakykyä ja näin voisivat ehkäistä muun muassa pidempiä sairauslomia.

 

Marraskuussa 2020 toteutui pilottivalmennus Rahabalanssi budjettikurssi (nyk. Rahabalanssi Tasapainoon) verkkovalmennuksena, jonka keskeinen sisältö on taloustaitojen lisäämisessä tulojen, menojen selvityksen ja budjetoinnin keinoin. Valmennuksessa keskeinen rooli on myös ratkaisukeskeisellä muutoksen tukemisella ja tavoitteiden asettamisella. Tieto yksin ei riitä muutokselle, se on selviö jo elintapamuutoksienkin vaikeuden vuoksi. Tahtotila ja vastuun otto on tultava yksilöstä itsestä. Myös velka, sen maksu, velkojenvyörytys ja velkaantumisen ehkäisemisen teema on sisällössä huomioitu. Nämä ovat yhteiskunnallisestikin merkittävä huoli, joka näkyy muun muassa maksuhäiriömerkintöjen nousussa.

 

Olen kartoittanut kyselyllä lyhennetyn työajan tekemisen tarpeita ja taloudellisen tilanteen vaikutusta tilanteeseen. Kyselylinkin jaoin sosiaalisen median kanavissani. Kysely ei ole tutkimus, enkä kartoittanut vastaajien sukupuolta tai ikää, mutta pelkästään Instagram yleisön perusteella uskon vastausten painottuvan noin 25-44 -vuotiaisiin naisiin.

 

Vastaajista (n=252):

  • 53 % kokee työnsä mielekkäänä (20 % ei, loput 17 % ei osaa sanoa)
  • Kaikista vastaajista 81 % toivoo tekevänsä lyhyempää työaikaa ja 74 % ei sitä vielä tee.
  • 61 % vastaajista pitää taloutta syynä, ettei tee lyhyempää työaikaa, vaikka haluaisi.
  • Kaikista vastaajista 30 % on terveydellisiä haasteita selviytyä työstään.

Vaikka otanta on pieni ja suuntaa-antava, voidaan sen perusteella arvioida lyhyemmän työajan olevan monen tavoite, riippumatta koetaanko työ mielekkäänä vai ei. Talous nähdään tässä joukossa suurimpana esteenä. Vaikuttamisen mahdollisuudella taas tiedetään olevaan niin työssä kuin muutenkin elämässä hallinnan tunnetta lisäävää vaikutusta, jolla taas on vaikutusta positiiviseen mielenterveyteen ja uupumuksen ehkäisyyn.

 

Oma missoni on edistää hyvinvointia laaja-alaisesti. Haluan omalla toiminnallani rakentaa lisäkeinoja myös työkyvyn ja työhyvinvoinnin tueksi.

 

Nykytyöelämä on hyvin vaativaa ja palautumisaikaa ei välttämättä jää riittävästi. Eikä arkielämän tulisikaan olla pelkkää työstä palautumista. Kyseessä siis ei ollut tutkimus vaan kartoittava kysely, jolla toivon voivan edistää tätä taloudellisen hyvinvoinnin teeman keskustelua myös työpaikoilla ja työhyvinvoinnista puhuttaessa.

 

 

Oma tavoitteeni onkin saada tämä näkyväksi yleisemmälläkin tasolla ja kasvattaa tahtotilaa tämän tukemiseen. Asenneilmapiiri kuitenkin on osin haastava ja avoimella rahapuheella toivottavasti voidaan tätäkin muovata pikkuhiljaa.

 

Onneksi talous aletaan nähdä keskeisempänä asiana osana hyvinvointia, josta kertoo myös muun muassa Terveyskylän Mielenterveystaloon luotu Taloudellisen ahdingon omahoito.

 

Esimerkiksi tiukka taloudellinen tilanne kulujen ja tulojen keskinäisen suhteen ollessa epätasapainossa, taloustilanne voi pitää kynsin hampain kiinni epätyydyttävässä työssä. Velkaantuminen voi heikentää muun muassa taloudenhallinnan tunnetta ja aiheuttaa ahdistusta. Olen henkilökohtaisesti kritisoinut sitä, että talous pidetään irrallisena osana hyvinvoinnista, ääneni on kuitenkin vielä varsin hiljainen, mutta pyrin nostamaan volyymia pala kerrallaan. Sillä on keskeinen rooli, joten tämä on valtavan hienoa, että sairaanhoitopiirit ovat myös tämän (Taloudellisen ahdingon omahoito) kehittäneet.

 

 

 

– Jenna Mattila

 

Valmentaja, kouluttaja, puhuja; Rahabalanssi Oy

Terveydenhoitaja AMK, työterveyshoitaja

Artikkelikuva: Hanna Tarkiainen, Kuvitelmia

0 kommenttia

Jenna Mattila

Taloudellisen hyvinvoinnin asiantuntija, tietokirjailija ja kouluttaja, jonka missiona on saada taloudellisen hyvinvoinnin näkökulma osaksi kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin määritelmää ja tarjota tukea ja keinoja vahvistaa tätä yhteiskuntatasolla.

Uutta blogissa

Miksi veroista pitäisi kiinnostua?

Miksi veroista pitäisi kiinnostua?

Verot ovat mielikuvassa monesti kankea, tylsä ja pakollinen paha. Samalla verotus on aihe, joka koskettaa aivan jokaista ja jokaisen arkea niin tuloverotuksen, pääomatuloverotuksen kuin arvonlisäveronkin puolesta. Kaikkeen missä raha liikkuu liittyy verotus.  ...

lue lisää

Arkisto

Onko sinulla kysyttävää, lähetä viestiä!

7 + 1 =

Paranna taloudellista hyvinvointiasi

Ota taloutesi haltuun!