Rahabalanssi™

Säästäminen, budjetointi, rahataidot, sijoittaminen 

Tavissijoittaja – starter kit – osakesijottaminen

8.7.2020 | 0 Kommenttia

Minulta on toivottu Instagramin puolella sijoittamisesta tietoa “for dummies”. Ajattelin lähteä kokoamaan mahdollisimman selkeästi tietoa sijoittamisesta (rahastot ja osakkeet), jonka toivon avaavan perusasioita sellaisillekin, jotka kokevat sijoittamisen lähinnä vieraana kielenä. Tähän Tavissijoittaja-sarjaan tulen lisäämään asioita sen mukaan, kun ehdin ja kysymyksiä nousee esiin.

Muistutan, etten ole sijoitusneuvoja tai sijoitusasiantuntija, joten en voi antaa suoria sijoitusvinkkejä, eikä niitä tule sellaisina suoraa tulkita. Jokainen vastaa omista sijoituspäätöksistään ja historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta.

Mitäs se sijoittaminen on?

Yksinkertaistettuna sijoittaminen on rahan käyttämistä siten, että se lisää varallisuutta. Tämä on kenen tahansa ulottuvissa. Olemme ehkä tottuneet siihen, että ostaessamme asian X, vaikka laukun, se maksaa vaikka 100 euroa, myymme laukun ja saamme siitä ehkä 30 euroa. Vaikka myydessä kotoa tarpeetonta tavaraa, niistä saa rahaa, mutta se ei ole sijoitus, sillä olethan alun perin käyttänyt kyseiseen tavaraan rahaa enemmän, mitä siitä saat. Kannustan silti myymiseen, mutta varallisuutta se ei kasvata. Sijoittamalla käytät siis rahasi siten, että saat enemmän rahaa takaisin, mitä olet maksanut. Sijoittamisesta yleisimpiä muotoja ovat rahasto- ja osakesijoittaminen sekä asuntosijoittaminen.

Koitan jakaa mahdollisimman helposti omaksuttavaa tietoa sijoittamisesta, mutta mitä tiedon lisäksi tarvitaan? Tietysti rohkeutta ja toimimista, mutta teknisesti vain kaksi asiaa: arvo-osuustili tai osakesäätötili ja rahaa.

Erilaiset tilivaihtoehdot

Pankkitili ja arvo-osuustili eroavat toisistaan siinä, että pankkitilille (tai säästötilille) tallennetaan vain rahaa ja arvo-osuustilille arvopapereita, joita osakkeet ja rahastot ovat. Yhtälailla arvopaperit ovat digitaalisessa muodossa tililläsi kuin rahasikin. Et voi säilyttää kahvipuruja lävikössä tai vettä paperipussissa. Eli kaikki tarvitsevat oman säilytyspaikkansa.

Arvo-osuustilille ei talleteta lainkaan rahaa, vaan sinne tulevat näkyviin vain omistamasi arvopaperit. Voit avata arvo-osuustilin laittamalla viestiä omaan pankkiisi tai avaamalla sen maksutta itse Nordnetiin tai muualle yksityiseen pankkiin. Nordnetin etu on ehdottomasti sen maksuttomuus ja kuluttomuus. Monilla pankeilla menee arvo-osuustilistä palvelumaksu kuukausittain, mistä voi vuodessa kertyä joitain kymppejä hintaa.

*Nordnet mainoslinkki”

”Sijoittamiseen osake- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.”

Entäs se vuodenvaihteessa tullut osakesäästötili? Sitä voi ajatella ikään kuin säästötilin ja arvo-osuustilin yhdistelmänä. Osakesäästötilille laitetaan itse rahaa (enintään voi tallettaa 50 000 e) ja tilillä olevalla rahalla ostetaan osakkeita. Osakesäästötilillä voi myydä osakkeita ja saada osinkoja ilman verojen maksua, sillä pääomaverot maksetaan vasta, kun raha nostetaan pois tililtä. Arvo-osuustililtä myytävistä verot pidätetään heti. Pankki tekee tätä automaattisesti osinkojen ja myyntivoittojen osalta, ja sinun tulee vain tarkistaa, että menee oikein. Arvo-osuustilejä voi olla useita, mutta osakesäästötilejä vain yksi!

Arvo-osuustilille ostaessasi siis maksut menevät määrittämältäsi tililtä (olen avannut erikseen sijoitustilin, jolle siirrän rahaa, ettei mene ruokarahat osakkeisiin ;P ) ja ainoastaan arvopaperi näkyy tililläsi.

Osake ja rahasto on siis arvopaperi, joiden ostoa varten tarvitset oman säilytyspaikan.

Mistä osakkeita saa?

Osakkeet saattavat aiheuttaa kaiun elokuvien pukumiehistä, jotka kulkevat nahkasalkku kädessä vakavailmeisenä Wall Streetillä. Onneksi osakkeen ostaminen on nykyään kenen tahansa ulottuvissa ja teknisesti varsin helppoa.

Kun olet avannut arvo-osuustilin tai osakesäästötilin ja haluat ostaa jotakin arvopaperia, teet toimeksiannon. Sinun ei siis itse tarvitse kytätä pörssikäyriä silmä kovana, vaan valitset esimerkiksi osakkeen JennaMaMa Oy, jota haluat ostaa. Näet kyseisen osakkeen sen hetkisen myyntihinnan ja voit ostaa sillä hintaa (tai määrittää hinnan itse, tästä lisää myöhemmin) haluamasi määrän.

Eli jos JennaMaMa Oy maksaa 15 euroa kappaleelta, laitat toimeksiantoon (eli ihan valmiisiin riveihin verkkopankissasi/Nordnetissa) vaikka 30 kappaletta, jolloin kokonaishinta olisi 450 euroa.  Voit lisäksi määrittää, kauanko toimeksianto on voimassa (vaikka sen päivän tai vielä huomenna). Koska joku muu tekee fyysisen oston puolestasi antamiesi tietojen perusteella, menee ostoista (kuten myynneistäkin) välityspalkkio. Se vaihtelee, mutta näet sen omasta verkkopankistasi, jossa arvo-osuustili on.

Ajattele osakekauppaa itsepalvelukirppiksenä! Myyt tavarasi, jolloin maksat pöydän hinnan tai provision. Sinun tarvitsee määrittää hinnat tavarallesi ja kuskata ne paikalle pöytääsi. Liike tai kirppis myy ne puolestasi ja sinä saat rahat ja maksat liikkeelle/kirppikselle sovitun provikan tai kiinteän hinnan. Vastaavasti ostaessasi menet kirppikselle, löydät haluamasi tavaran ja ostat sen. Sama idea osakkeissa.

Osakkeiden ja rahastojen hinnat elävät jatkuvasti pörssin auki-oloaikana kysynnän ja tarjonnan mukaan. Eli jos henkilö on valmis myymään JennaMaMa Oy:ta 14,95 eurolla, kauppa syntyy vasta, kun joku on ko hinnalla valmis ostamaan. Hinta siis kehittyy sen mukaan, miten myynti ja osto tapahtuu. Jos myyjiä on ns innokkaammin liikkeellä kuin ostajia, hinta alkaa laskea, sillä myyjät ikään kuin kilpailevat siitä, että saavat osakkeensa myytyä. Jos taas osake on kovin haluttu, ostajia on ns enemmän kuin myyjiä, hinta hilautuu korkeammalle. Kauppa syntyy aina VAIN hinnan kohdatessa.

Eli jos olisit myymässä pöytäkirppistapahtumassa tavaroitasi, ja samassa tapahtumassa kaikki myisivät samoja kamoja, kilpailisitte kaikki samoista ostajista. Kaikilla on hattu, jonka joku ostaa vaikka 5 eurolla. Seuraava haluaa saman hatun ja kysyy sitä sinulta, samalla kaksi muuta kysyvät samaa hattua. Voit kysyä, mitä siitä ollaan valmiita maksamaan. Joku sanoo 10 euroa, myyt sillä. Sitten kaksi muuta jäävät ilman hattua ja menevät etsimään sitä seuraavasta pöydästä, jossa on kaksi muuta haluamassa ostaa samaa hattua. Kysynnän ja tarjonnan laki siis. Vastaavasti sinulla ja kaikilla muilla on kangaskassi, mitä kukaan ei ole ostanut. Et halua viedä sitä kotiin, joten yrität myydä mahdollisimman halvalla, että löytyisi edes joku ostaja.

Miten osakkaiden hinnat määräytyvät?

Osakkeen pörssikurssi eli sen hetkinen ostohinta siis määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Hinta tästä johtuen elää jatkuvasti. Tätä hinnan muutosta kuvaa +/- %, jota rahastoissa tai osakkeissa näkee. Eli onko hinta laskenut vai noussut esimerkiksi edellispäivästä, viikosta, kuukaudesta, vuodesta jne.

Osakkeiden hinnat vaihtelevat sekä ko osakkeen pörssikurssin mukaan, että eri pörssiyhtiöiden välillä. Osakkeen hintaan vaikuttaa muun muassa osakkeiden määrä sekä yhtiön arvo, mutta viime kädessä kuvaamani kysynnän ja tarjonnan laki.

Osake on käytännössä pala eli osuus yhtiöstä. Jos omistat osakkeita, omistat sillä arvolla kyseistä yhtiötä. Jos siis JennaMaMa Oy olisi 100 osaketta ja sinulla olisi 10 osaketta, omistaisit näin ollen 10% JennaMaMa Oy:sta. Pörssiyhtiöt ovat monesti jakautuneet tuhansiin ja taas tuhansiin osakkeisiin. Jos yhtiö on esimerkiksi liikevaihdoltaan ja arvoltaan pienempi, saattaa yksitäisen osakkeen hinta olla pieni, jopa alle euron, kun taas iso yhtiö (liikevaihto ja arvo) saattaa maksaa kymppejä per osake. Mutta tässäkin vaikuttaa paljon osakkeiden määrä.

Yksittäisen osakkeen hinnan perusteella ei voida sanoa onko ko hinta ”kallis vai halpa”, vaikka monesti tuntuu mielekkäämmältä ostaa 100 kappaletta 5 euron osaketta kuin 10 kappaletta 50 euron osaketta. Se on kuitenkin psykologista, eikä perustu kannattavuuteen itsessään.

Osakkeita ei voi ostaa paloina (rahastoa voi). Eli jos osake maksaa vaikka 20 euroa, et voi sijoittaa 19 euroa. Osakkeisiin tulee siis sijoittaa vähintään sen verran rahaa, mitä kyseinen osake maksaa. Kuitenkin on syytä miettiä kulujen osuus. Jos esimerkiksi välityspalkkio olisi kiinteä 9 euroa, ei kannattaisi ostaa esimerkiksi yhtä 9 euron osaketta, sillä välityspalkkio tuplaisi kokonaishinnan.

Usein puhutaan kannattavuuden kannalta, että kulujen osuus saisi olla enintään 1 %, mutta en itse noudata tätä orjallisesti. Olen tehnyt myös pienempiä ostoja, jotta yleensäkin olen päässyt osakesijoittamiseen kiinni. Eli olen saattanut ostaa esimerkiksi yhteensä 300 eurolla osakkeita, vaikka kulujen osuus on tällöin 3 %. Kuitenkin osakesijoittamisessa sijoitusten kehittyminen perustuu alkuun pitkälti oman pääoman sijoittamiseen eli osteluun ja vasta pitkässä juoksussa korkoa korolle i-lmiö pääsee arvoa kasvattamaan. Osakkeita kannattaa ostaa aina muutamia kerralla kulujen vuoksi. Eli säästää rahaa jonkin aikaa ja ostaa enemmän kerralla. Mutta teknisesti voit ostaa myös yhden osakkeen, jos vaikka haluat harjoitella käytännössä. (Oppirahat jokainen jollain tavalla maksaa. Päätä siis, mitä olet valmis maksamaan.)

Miten osakkeilla voi tienata?

No miten ihmeessä sitten sillä voi saada lisää rahaa, että ostaa jotain, jonka arvokin heittelee?

Pörssisijoittaminen ei ole pikavoittoja tavoitteleville ensisijainen sijoitusmuoto. Pörssikurssit heilahtelevat paljonkin. Se, mikä on tänään 10 euroa voi olla huomenna 3 euroa. Konkurssejakin voi joskus tulla ja kaikki rahat menettää. Mutta sijoittamalla pitkäjänteisesti (vähintään 10 vuoden aikajakso mielessä) tuottoa on tullut toistaiseksi historiassa aina arvonnousun myötä. Eli toistaiseksi indeksi on ollut kasvava pitkällä aikavälillä.

Indeksi – what? Karkeasti osakeindeksi tarkoittaa pörssikurssien yleiskehitystä mittaavaa arvoa. Indeksi on luotu antamaan vertailupohjan yksittäiselle osakkeen kurssikehitykselle. Helsingin osakeindeksiin on poimittu 25 vaihdetuinta (eli eniten kauppaa käytävää) pörssiyhtiötä.

Eli toistaiseksi indeksi on ollut kasvava. Keskiarvoinen kasvu on ollut viimeisen 15 vuoden aikana Helsingin pörssissä 7 % vuodessa, (mikä ei ole tae tulevasta) joka tarkoittaa, että sijoittaessasi 1000 euroa, olisi tämä sijoitus kasvanut 10 vuodessa 2010 euroon.

Eli osakkeilla voi tienata pitkällä aikavälillä osakkeen arvon nousun myötä. Mutta kuten sanottua arvo voi vaihdella merkittävästikin. Minua kiehtoo osakesijoittamisessa erityisesti osinogt!

Mikä on osinko?

Osinko on yrityksen jakama voitto-osuus osakkeen omistajalle. Eli kun yhtiö on tuottanut voittoa, se voi käyttää voiton a) kasvuun tai b) voitonjakoon. Usein yhtiö käyttää voittoa molempiin. Eli kasvuun käyttö tarkoittaa sitä, että yritys tekee voitolla investointeja eli käyttää rahaa kasvattaakseen toimintaansa, tehdäkseen hankintoja ja niin edelleen, eli ei tarvita välttämättä velkarahoitusta esimerkiksi uusiin hankintoihin. Lisäksi yritys voi maksaa osakkeen omistajille osinkoa, eli ”palauttaa” rahaa sijoittajien taskuun.

Osinkoa ei koskaan jaeta koko voitto-osuudesta, jotta yrityksen kassa pysyy positiivisena. Jos tulos on tappiollinen, voidaan joskus osingon jako lopettaa kokonaan hetkeksi tai pidemmäksi aikaa. Yhtiön yhtiökokouksessa määritetään voitonjako, sekä osingon irtoamispäivä, eli milloin se lähtee sijoittajan tilille.

Jos JennaMaMa Oy maksaa osinkoa 1 euroa per osake, saa sijoittaja yhden euron jokaista omistamaansa osaketta kohden. Eli jos osakkeita on 10, saa hän 10 euroa, jos osakkeita olisi 1000 saisi hän 1000 euroa. Osinkoja maksetaan usein kerran vuodessa, mutta niitä voidaan maksaa vaikka kuukausittain. Tiedot selviävät yrityksen tiedoista.

Itse sijoitan osingot aina uudelleen. Eli saadessani osinkoa ostan sillä lisää osakkeita (mitä yhtiötä vaan haluan), jolloin saamani osingot edelleen kasvattavat omaisuuttani. Positiivinen kehä siis. Osinkoja saadakseen ei osakkeita myydä, eli riittää, että omistat osakkeita osingon irtoamispäivänä. Passiivista tuloa siis parhaimmillaan.

Osingot sekä myyntivoitto ovat veronalaista tuloa. Tulen kirjoittamaan erikseen veroista. Tulen kirjoittamaan erikseen myös rahastosijoittamisesta sekä erilaisista osakesijoittamisstrategioista sekä siitä, miten riskiä voidaan pienentää sijoittamisessa.

Selkeyttikö tämä sinua? Saitko vastauksia vai lisää kysymyksiä? Jos olet jo kokeneempi ja tietoisempi osakesijoittamisessa, heitä myös rakentavaa palautetta!

 

0 kommenttia

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Jenna Mattila

Mottoni on "ei ne isot tulot vaan tietoiset menot". Olen 30-vuotias vaimo, yrittäjä ja piensijoittaja sekä hifisti pihi kotiäiti.

Uutta blogissa

Rahabalanssi™ sijoitussuihku – mitä verottaja vie?

Rahabalanssi™ sijoitussuihku – mitä verottaja vie?

Olen aloittanut blogin vanhalla alustalla "tavissijoittaja" juttusarjan, johon olen kirjoittanut osakesijoittamisen aloittamisesta sekä korkoa korolle -ilmiöstä. Lue Tavissijoittaja – starter kit – osakesijoittaminen ja Tavissijoittaja – mikä ihmeen korkoa korolle?...

Tunnista tilanteet, jolloin ostohousut pukeutuvat päälle huomaamatta

Tunnista tilanteet, jolloin ostohousut pukeutuvat päälle huomaamatta

Hektisen arjen tuoma tyhjä ja hiljainen hetki voi olla oivallinen aika ajautua verkkokauppojen viidakkoon. Vaativa ja ärsyketulvaa tuova arki on tätä päivää. Tyhjät toimettomuuden hetket voivat tuntua vierailta, jopa epämukavilta. Aikaa kulutetaan kauppakeskuksissa...

Q & A Live tallennettu Instagramiin

Q & A Live tallennettu Instagramiin

Pidin eilen to 8.10. Instagramissa liven sijoittamiseen liittyvistä aiheista. Livessä vastaan aiemmin esittämiinne kysymyksiin sijoittamiseen liittyen, muun muassa sijoituksien verotuksesta sekä vastuullisen sijoittamisen ajatuksista. Käykää kurkkimassa (kevyt) 60...

Arkisto

Paranna taloudellista hyvinvointiasi

Ota taloutesi haltuun!