Eräs asiakas kysyi vast ikään minulta ajatuksiani joululahjoista. Tämä ei ollut ensimmäinen kysymys joulun muistamisteemaan, vaan olen aiemminkin asiakkaideni kanssa pohtinut joulun talouden suunnittelua ja budjetointia myös tästä muistamisen ja lahjojen hankinnan näkökulmasta.

Olen myös pari vuotta sitten kirjoittanut hieman aiheesta: Miten juhlia pyhät ilman lompakkolovea?

Ketä jouluna muistaa ja millaisella summalla?

Yhtäkkiä voi tuntua, että naapuri antoi joulukukan ja vähintään pitäisi suklaarasia käydä hänelle hakemassa. Tai omille aikuisille sisaruksille on totuttu viemään joulupaketit. Lisäksi vanhemmille pitäisi yhteislahjaan osallistua ja sen osuuden arvo on joskus yli oman budjetin.

Joulun aika on monelle kutkuttavaa odotusta ja rauhoittumisen sekä yhdessä olemisen aikaa. Omassa työssäni kohtaan myös paljon jouluun liittyvää rahastressiä. Etenkin heillä, joilla on mahdollisesti omia lapsia sekä lapsen lapsia, voi äkkiä lahjoihin menevä rahamäärä olla jopa nelinumeroinen, jos kaikkia muistaa isommalla panoksella.

Oikeastaan kun elämää elää, rajaaminen ja muutos tulee väistämättä eteen. Joskus ostin äidilleni, isälleni sekä kahdelle siskolleni sekä poikaystävälleni joululahjat. Siihen meni äkkiä noin 300 euroa, kun kumppanille meni 100 euron lahja ja lopuille parin kympin. Lisäksi parhaat ystävät saivat muistamisia muutamilla kympeillä.

Nyt kun aikaa on mennyt tuosta ajasta 10 vuotta on yhtäkkiä lahjasumma kokonaisuudessaan paisunut isoksi, jos muistaisi kaikkia lapsia, omia sisaruksia, läheisimpiä ystäviä, heidän lapsiaan sekä omia vanhempia. Ja vielä puolisoa ja omia lapsia. Sekä omien lasten kummeja ja omia kummilapsia. Sekä päiväkodin tärkeää työtä tekeviä kasvattajia. Niin ja vielä omat isovanhemmat ja anoppila. Jos muutoksia ei tekisi siihen ketä muistaa ja miten muistaa, olisi äkkiä lahjalistan loppusumma nelinumeroinen itselläkin.

Äkkiä arjessa ja elämässä olevia tärkeitä ihmisiä on useampi kymmenen. Jos pelkästään kaikkia muistaisi 20 euron lahjalla olisi äkkiä kokonaissumma 400 – 500 euroa. Lisäksi joulun ruokailu, mahdolliset polttoaineet ja muut kustannukset.

Ei siis ole ollenkaan ihme, että joulun lahjat voivat myös tuoda stressiä. On tärkeää, että on tärkeitä ihmisiä paljon elämässä, mutta on myös tärkeää tunnistaa omat rajansa. Tapojen on muututtava tai ainakin lahjasisältöjen, jotta talous myös tulevaisuudessa kantaa kestävästi joulun yli, kun oma lähipiiri kasvaa.

Monella lahjojen antaminen ja vieminen näyttäytyy tapana osoittaa kiintymystä ja tärkeyttä. Lisäksi saaja saattaa kokea lahjan kuvastavan antajan suhdetta häneen. Jos lahjaan liitetään voimakkaita tunteita, on jonkinlaiset pettymykset varmoja. Rahalla on mahdoton ilmaista todellista kiintymystä. Pidänkin tärkeämpänä arkisen osoittamisen sekä asioiden sanoittamisen, kuin lahjan antamisen satunnaisemmin. Lahjan ei tulisi olla symboli sille kuinka paljon välitämme tai merkitsemme itse jollekin.

Kokemusteni mukaan ei ole tavatonta maksaa jouluostoja laskulla tai luottokortilla, jolloin alkuvuonnakin kertakulut ovat vielä niin suuret, että kulut on maksettuna vasta kesällä. Kysyin 9.12. myös Instagramissani seuraajien kokemuksia ja ajatuksia joululahjoista.

Aikuisten lahjoihin liittyy enemmän velvollisuuden tunnetta ja tapaa, kuin lasten.

Useimmat hankkivat jouluna lahjoja kummilapsille, puolisolle sekä omille lapsille. Lisäksi useat muistavat lahjalla omia vanhempia sekä omien sisarusten lapsia. Lähimmille ihmisille ostetaan keskimäärin 69 euron arvoinen lahja. Tyypillisimmin summa oli noin 50 euroa. Kokonaisuudessaan hajonta oli 5 – 250 euron välillä. Muut muistamisen olivat keskimäärin 15 euroa.

Joululahjahankinnat aiheuttavat yleisesti päänvaivaa, jopa stressiä.

Miten toimia paremmin, mutta päästä vähemmällä?

Moni kokee tärkeänä muistaa toisia ja osaltaan myös tapana tai vain velvollisuutena. Miksi ostaa jotain, jos se ei tuo itselle iloa tai tunnu hyvältä?

Yhteinen muistaminen on erinomainen tapa jakaa yhteisesti viestiä siitä, että olet tullut muistetuksi ja ajatelluksi. Kuitenkaan ei tarvitse kiertää etsimässä väkisin jotain ostettavaa. Yhteinen muistaminen on myös siitä erinomainen, ettei sen saaja oikein voi pahastua. Voit siis muistaa, tehdä arvovalinnan sekä taklata mielenpahoittamisen jupinat kerralla.

Miten yhteinen muistaminen toteutetaan?

Valitse jokin arvojesi mukainen hyväntekeväisyys kohde tai järjestö. Tee lahjoitus valitsemallasi summalla, joka on osoitettu kaikille yhteismuistamisen kohteille. Ota kuva lahjoituksesta ja lähetä se muistamisen saajille. Kerro heille miksi tänä jouluna pidit tärkeänä lahjoittaa aikuisten joulumuistamiseen varatut varat kohteeseen ja toivota haluamallasi tavalla joulun aika.

Teet siis lahjoituksen itse ja osoitat ajatuksen tästä läheisillesi. Voit tehdä hyvää sekä olla potematta huonoa omaatuntoa siitä, ettet osta muuten henkilökohtaisia lahjoja kuin hyvin harkiten.

En ole vuosiin ostanut joululahjoja aikuisille, edes puolisoni kanssa, vaan lahjat ostan kummilapselleni sekä sisarusteni lapsille. Aikuisille lahjojen ostamisen lopettaminen tuli aika yhteisestä toteamuksesta perheessä. Olen saattanut kirjoittaa kirjeen läheisille tai jotain muuta henkilökohtaista.

Omat lapseni ovat vielä suhteellisen pieniä. Pidän kohtuullisuudesta lahjoissa ja tiedän lasten saavan lahjoja isovanhemmiltaan sekä kummeiltaan. Päiväkoti-ikäisille mielestäni 5 pakettia on todella sopiva määrä ja joukossa on lapsen toiveita huomioivia asioita. Koska lapsemme saavat paketteja jouluna, niin itselle on tärkeää ennemmin laittaa lahjarahat sellaiselle, jolle aidosti voin tuoda vieläkin suurempaa iloa.

Olemme lasten kanssa käyneet etsimässä joulupuusta lapsien ikäisiä lapsia ja täyttäneet näiden lasten toiveet. Olemme tehneet ostosreissun yhdessä ja olen pitänyt tärkeänä, että lapset oppivat, että auttaminen on tärkeää, koska kaikilla ei ole samanlainen tilanne. Tältä osin en myöskään ylläpidä joulupukki-illuusiota vaan kerron, että on lapsia, joilla ei ole sellaisia ihmisiä, jotka voivat ostaa toivelahjoja. Siksi on tärkeää niiden se tehdä, jotka voivat.

En murskaa uskoa valkopartaan, mutta en haluaisi yhdenkään lapsen kuvittelevan, että olisi omasta kiltteydestä tai arvosta kiinni, ettei lahjoja tule kuten ehkä kavereilla. Siksi myös tosiasioista keskustelu on mielestäni tärkeää.

Nautinnollista ja stressivapaata joulunaikaa sinulle ja läheisillesi!