Rahabalanssi®

Säästäminen, budjetointi, rahataidot, sijoittaminen 

Miksi budjetti ei toimi? Vältä yleisimmät sudenkuopat!

mennessä | 3.11.2022 | Blogi, Rahabalanssi-blogi

Nettovarallisuuden kehitys – vastaa kyselyyn ja saat arvion

 

Budjetti on omalle taloudelle asetettu suunnitelma, jonka tehtävä on auttaa hahmottamaan olemassa olevat kulut ja käytössä olevaa rahamäärää. Ei ole vain yhtä tapa budjetoida. Omaa taloutta voi suunnitella kalenteriin tai paperilla, sovelluksen avulla tai esimerkiksi Excelillä. Käytännön hallintaa helpottaa monesti jaottelemalla säästöt ja käyttövarat eri tilien avulla. Näin on helpompi hahmottaa mitä on käytettävissä ja mikä on tarve tai tavoite säästää. Kannustankin usein erikseen laskukulut ja käyttövarat toisistaan tilien avulla. Jos et ole vielä tutustunut selkeään varttibudjettiin, lue julkaisuni Instagram -tililtäni tästä. Myös MeNaiset -verkkosivuilla minua haastateltiin talouden hallinnan ja budjetoinnin teemasta, voit lukea jutun tästä.

 

Budjetin tarkoitus on auttaa näkemään minkä verran kuluttamalla viikon tai kuukauden aikana pääset omiin taloudellisiin tavoitteisiisi. Jos budjetointi tuntuu sanana tympeältä, kannattaa ajatella sitä oman taloudellisen hyvinvoinnin suunnitelmana. Näin rahani ohjaamalla saavutan hyvää talouden tilaa, mielenrauhaa, hallintaa, pääsen pitkällä aikavälillä tavoitteisiini ja niin edelleen, mikä onkaan toiveesi ja tarpeesi. Tykkään verrata taloutta arkisiin asioihin tai raha-asioiden treenaamista urheiluun ja oppimiseen, monesti asioista tulee näin selkeämpää ja ymmärrettävämpää. Omaa suunnitelama voi ajatella lukujärjestyksenä tai työkalenterina.  

 

Mitkä ovat yleisimmät sudenkuopat?

 

Suunnitelmaa ei ole lainkaan

Jos lukujärjestys tai työkalenteri puuttuu, on usein mahdoton tietää missä luokassa pitää olla mihinkin aikaan, varsinkin, kun koulu alkaa ja kaikki on vielä uutta. Ei kukaan edes vaatisi itseltään tietoa ilman apuvälineitä, miksi siis vaatia osaamista rahojen kuljettamisesta oikeisiin lokeroihin, ilman selkeää suunnitelmaa. Hyvä puoli on se, että ajan myötä sen lukujärjestyksen voi oppia muistamaan, jos se on aina sama!

Korjaa tilanne aloittamalla tulojen ja menojen kirjaaminen. Mihin luokkaan kolikot ja setelit kuuluu, jotta homma etenee ja kaikki tulee huomioitua?

 

Suunnitelma perustuu summittaiseen arvioon

Jos lukujärjestys on olemassa, mutta siinä on esimerkiksi arvioitu tuntien tai tapaamisten alkuajat kello 8-12 välille ja 12-16 välille, voi aika alkaa yhtälailla kello 8 kuin kello 11. Voit siis hyvin myöhästyä kerta toisensa jälkeen tai olla väärässä paikassa väärään aikaan. Oleminen voi olla kaoottista ja hallitsematonta.

Korjaa tilanne läpikäymällä todelliset kulut ja tarkistamalla, minkä suuruisia laskuja on olemassa, milloin ne menee ja huomioi kulut (erityisesti harvemmin toistuvat) oikealle tulojaksolle vuositasolla.

 

Suunnitelma on vaillinainen

Jos työkalenteriin kirjaa ainoastaan palaverit ja pakolliset asiat, mutta ei niitä rutiinitöitä tai sähköpostien lukuja, voi helposti työpäivä paisua yli tavanomaisen. Aika ei tahdo riittää ja palavereja on buukattu kaikille vapaille ajoille. Tahti on vaikea hallita ja jopa uuvuttava. Jos kirjataan lukujärjestykseen on kirjattu vain reaaliaineet, voi hyvin olla, että unohdetaan liikuntavaatteet tai ollaan musiikkiluokassa, kun pitäisi olla kaivertamassa linnunpönttöjä.

Korjaa tilanne suunnittelemalla, minkä verran on realistista tarvita rahaa tarpeellisiin kuluihin, joiden summat vaihtelevat sekä mitä tarvitaan säästöön? Jos käyttövaraa ei kirjaa itselle näkyviin, voi huomaamatta sitä kulua parissa viikossa 80 % ja loppu tulojakso on haastavampi kattaa ruokakuluja ja pakollista liikkumista. Ja ne syntymäpäivätkin oli tulossa. Ja Maikin kanssa piti ravintolaan mennä. Huomioi siis sekä pakolliset asiat että ne, mihin toivoisit rahaa käyttäväsi. 

 

”En halua budjetoida, koska en halua elää liian tiukilla” – tuntematon lähde, usein kuulemani argumentti

 

Suunnitelma on liian tiukka

Kukaan meistä ei voi vetää työpäivää käymättä vessassa, syömättä tai pitämättä taukoa (ainakaan se ei ole inhimillistä tai toivottavaa). Jos varaat kalenterin täyteen tapaamisia ilman liukumavaraa, päivän aikataulu lirahtaa, kun puhelin soi, kollega tulee pyytämään apua tai lounasruokalähetti myöhästyy 15 minuuttia. Ilman palautumisaikaa tai pelivaraa kalenterissa olemme olosuhteiden armoilla jaksamisemme ja stressitasomme osalta. Sieltä puuttuu kaikki liukuma.

Korjaa tilanne suunnittelemalla omaa taloutta realististen lukujen kautta ja antamalla arkeen myös pelivaraa. Budjetoinnissa huomioidaan myös säästöt, mutta se ei tarkoita, että kaikki pakollisten jälkeen on säästettävä. Budjetoinnissa on keskeistä jättää rahaa myös itselle ja huvitteluun! Jos taas budjetti osoittaa, että kulujen listaamisen jälkeen säästöön tai huvitteluun ei jää rahaa budjetoitavaksi, syy ei ole budjetissa vaan siinä, että talouden tilanne on yksinkertaisesti niin tiukka. Silloin on tärkeää tarkastella onko tilanne jatkuva ja mitä kuluja voi muuttaa tai karsia? 

 

Suunnitelman toteutumista ei seurata

Lukujärjestys ei auta, jos se on olemassa ja pieteetillä suunniteltu ja se kuitenkin säilytetään rytyssä repun pohjalla tai kotona. Työkalenterin kokousmerkintä ei yksin riitä avaamaan Teamsia tai kävelemään palaveritilaan, vaan omaan kalenteriin täytyy palata säännöllisesti tarkastelemaan työlistaa ja suunnittelemaan, miten saada toimittua annetun deadlinen mukaan.

Korjaa tilanne seuraamalla oman budjetin toteutumista, Kirjaa ylös kun olet maksanut tietyn laskun tai muun budjetoidun kulun. Seuraa myös kulutusvaran käyttöä ja pidä kirjaa, paljon on vielä kulutettavana. Voit myös aloittaa tietoisuusharjoitteella!

 

Suunnitelmaan ei sitouduta

Täydellinenkään työkalenteri tai lukujärjestys ei yksin sitouta toimimaan sen mukaisesti. Suunnitelma auttaa hahmottamaan tilannetta, näkemään millä aikataululla asiat hoituvat ja millä oppitunnilla pitäisi olla. Kuitenkaan lukujärjestys ei takaa hyviä arvosanoja tai läksyjen tekemistä. Tarkkaa ja täsmällistäkin kalenteria merkityksellisempää on lopputuloksen kannalta on olla motivoitunut ja nähdä toiminnan hyödyt itselle. Keskeistä on miettiä, mitä tulisi tehdä edistääkseni englannin kielentaidon parantumista, pelkkä oppitunnilla oleminen ei riitä (nimimerkillä kokemusta on!)

Korjaa tilanne reflektoimalla omaa toimintaa, mihin raha kuluu? Miltä oma budjetti näyttää? Mitä pitää muuttaa, jossa se toteutuu? 

 

Tunnistan, että budjetointi saattaa myös herättää epämukavia tunteita ja tuntua jopa vastenmieliseltä ja toimimattomalta. Mistä omat tunteet kumpuavat? Itse budjetista vai esimerkiksi oman tilanteen kohtaamisen välttelystä? Tiedosta, että nykyisyys ei palvele tilannetta ja muutokset ovat tarpeellisia? Budjetti ei itsessään pakota muutokselle, mutta talouden tulo- ja menorakenteen yhteensovittaminen vähintään +- 0 tasolle voi sitä vaatia onnistuakseen. Työssäni olen ajoittain lähtenyt asiakkaan kanssa siitä pisteestä, että laskut avataan ja ne tulee maksetuksi ennen eräpäivää. Ja että omat kaikki menot kartoitetaan. On vaikea sitoutua asiaan, joka tuottaa epämukavia tunteita tai tuntuu vaikealta. 

 

Jos talous on tiukka on tulevaisuuden näkeminen vaikeaa. Huoli voi myös värittää näkymiä, jonka vuoksi toiveikkuus muutoksesta voi heikentyä. Toiveikkuus on yhteydessä muun muassa muutokseen uskomiseen. Siihen että helpottaa. Toiveikkuus voi toimia patterina tehdä ratkaisuja ja asioita pitkäjänteisesti, sillä luottamus tulevaan palkintoon on olemassa. Jos talous on tiukilla ja ollut pidempään usein totumme tilanteeseen. Vaikka oman talouden lukujen kohtaaminen voi ahdistaa ja tuoda vaikeita tunteita, luvut antavat myös tietoa ja tuovat esiin näkymää pidemmälle. Lukujen avulla voidaan nähdä se konkreettinen muutoksen tapahtuminen ja vapauden lisääntyminen talouden helpottamisen myötä. Tämä auttaa lisäämään sitkeyttä ja johdonmukaisuutta. Toivoa, uskoa, kykyä, toimintaa ja lopulta sen muutoksen. Monesti pidemmälle näkymiseen kaipaa apua ja tukea, tätä varten olen kehittänyt Velka Haltuun -työkalun sekä Varallisuustyökalun.

0 kommenttia

Jenna Mattila

Mottoni on "ei ne isot tulot vaan tietoiset menot". Olen 32-vuotias vaimo, yrittäjä ja sijoittaja sekä hifisti pihi äiti.

Uutta blogissa

Arkisto

Onko sinulla kysyttävää, lähetä viestiä!

10 + 14 =

Paranna taloudellista hyvinvointiasi

Ota taloutesi haltuun!